Olet tarttunut tarpojavartion luotsin pestiin. Huikea asia ja mahdollisuus!
Tarpoja on 12–15-vuotias nuori, joka on elämän murroskohdassa. Tytöt ja pojat alkavat kiinnostaa. Säännöt ärsyttävät. Kaikkea pitää kokeilla. Asioista innostutaan helposti, mutta niihin kyllästytään vähintään yhtä nopeasti. Maailma on mustavalkoinen. Toiset nuorista ovat vahvoja kuin härät, toiset ovat vielä ihan lapsia. Joskus asiat eivät voisi vähempää kiinnostaa, joskus homma taas lähtee täysin käsistä. Elämä on välillä ihan huimaa, joskus se taas on aivan kamalaa. Vanhemmat ovat tyhmiä, mutta partiojohtajat idoleita. Tätä kaikkea ja paljon muuta ovat tarpojat.
Kuudesluokkalaisen pojan ja kahdeksasluokkalaisen tytön välillä voi olla huima ero. Tämä haaste ja mahdollisuus on pidetty mielessä tarpojaohjelmaa rakennettaessa. Ohjelma on pyritty tekemään sellaiseksi, että eri kehitysvaiheessa olevat nuoret, joilla voi olla erilainen partiohistoria, pystyvät tekemään ohjelmaa, jopa samassa vartiossa. Tarpojaohjelma on pyritty rakentamaan myös niin, että ohjelma toimisi kaikissa lippukunnissa.
Tarpojaohjelmassa on neljä puolen vuoden jaksoa eli tarppoa: Leiri, Luovuus, Selviytyminen ja Yhteiskunta. Tarpot voi tehdä missä järjestyksessä tahansa. Perustarppojen lisäksi tarpojaohjelmaan kuuluu kaksi lisätarppoa: Minäminä ja Kaupunki. Kahden lisätarpon avulla voi jatkaa tarpojaohjelmaa kolmannenkin vuoden. Huomaathan, että seikkailija- ja tarpojaohjelma kestävät yhdessä viisi vuotta.
Jokainen tarppo alkaa suuntausvaiheella ja päättyy majakkaan. Jokaiseen tarppoon kuuluu viisi pakollista aktiviteettia sekä joko vastuutehtävä tai johtamistehtävä. Lisäksi jokaisessa tarpossa on vapaavalintaisia aktiviteetteja neljässä eri kasvatustavoitteiden mukaisessa ryhmässä, jotka ovat; Suhde itseen, Suhde Toiseen, Suhde yhteiskuntaan ja Suhde ympäristöön. Jokaisesta ryhmästä valitaan vähintään yksi aktiviteetti.
Luotsin tärkeä tehtävä on auttaa tarpojaryhmää valitsemaan aktiviteeteista ja niiden toteutusvinkeistä ryhmälle sopivimmat. Ohjelma sisältää valinnaisia aktiviteetteja, jotka monipuolistavat ohjelmaa. Valinnaisuus antaa paremman mahdollisuuden soveltaa ohjelmaa lippukunnassanne vartion mielenkiinnon ja osaamisen mukaan. Vietä siis aikaa tarpojiesi kanssa ja tutustu heihin, jotta osaat haastaa vartiosi kasvamaan yhteen ja ylittämään itsensä.
Tarpojaluotsin rooli on tavallaan kaksijakoinen, koska tarpojavartiota johtaa samoajaikäinen vartionjohtaja. Tarpojaluotsin tehtävänä on tarpojavartion luotsaamisen lisäksi ohjata ja tukea samoajaikäkäistä (15-17-vuotiasta) nuorta johtajaa tehtävässään. Samoajaikäisten vartionjohtajien kanssa muodostat työparin, jonka toisena osapuolena sinun tehtäväsi on kannustaa ja innostaa vartionjohtajaa antaen kuitenkin hänelle ja vartiolle tilaa. Tarpojaluotsina saat olla reilusti aikuinen. Sinuun tarpojat ja vartionjohtajat saavat tukeutua, ja sinä saat tukea heitä. On aikoja, jolloin saat tarttua puikkoihin, jos sille on tarvetta. Toisaalta on myös aikoja, kun saat siirtyä sivuun ja antaa vartion touhuta keskenään.
Tarpojien luotsaaminen ei ole helppoa, mutta se todella palkitsee. Yhdessä vartionjohtajan kanssa tarpojaluotsi auttaa tarpojaa pääsemään yli murrosiän haasteista.
Tarpojaluotsin opas on sinulle työkalu ohjelman toteuttamiseen. Se tarjoaa sinulle taustoja, perustietoa sekä käytännön vinkkejä tarpojista ja tarpojaohjelmasta. Tarpojaluotsin opas tukee sinua pestisi alkumetreillä, mutta siihen kannattaa palata myös kokemuksen karttuessa. Osa tämän oppaan sisällöstä sopii oikein hyvin vartionjohtajankin luettavaksi. Opas on kuitenkin kirjoitettu aikuiselle luotsille, Sinulle.
Tärkeintä on kuitenkin oma innostuneisuus luotsin pestiin ja kyky kannustaa niin tarpojia kuin samoajaikäistä vartionjohtajaa. Innostuksen, tämän oppaan ja tarpojaohjelman avulla sinä saat lippukuntasi tarpojista kaiken irti.
Luotsaa hyvin!
Sanasto
Tarpoja-ohjelma sisältää monia sanoja, jotka eivät kuulosta tutuilta. Tässä lyhyt sanakirja tarpoja-ohjelman maailmaan.
Aikuinen
Yli 22-vuotias partiolainen, joka mahdollistaa nuorempien partiolaisten toiminnan. Hän voi olla vaeltajaikäkauden läpikäynyt tai aikuisiällä partioon liittynyt.
Aktiviteetti
Aktiviteetti on konkreettinen tekeminen partio-ohjelmassa. Aktiviteetit on koottu tarppoihin. Aktiviteetti voi olla lyhytkestoinen yhdessä partiokokouksessa toteutettava tehtävä tai vaihtoehtoisesti pitkäkestoisempi, jopa useita viikkoja kestävä projektiluonteinen tehtävä.
Aktiviteettikortti
Aktiviteettikortti on partio-ohjelman nettisivulta tulostettavissa oleva listaus kaikista tarpojien aktiviteeteista. Kortin avulla sekä tarpoja itse että luotsi voivat seurata aktiviteettien tekemistä.
Ikäkausivastaava
Ikäkausivastaava on koko tarpojaikäkaudesta lippukunnassa vastaava yli 22-vuotias aikuinen, joka tuntee lippukunnan tarpojavartioiden tilanteen, tukee niiden luotseja sekä auttaa järjestämään koko ikäkauden toimintaa lippukunnan tai alueen tarpojavartioiden kesken. Mikäli lippukunnassa on vain yksi tarpojajavartio, voivat ikäkausivastaava ja tarpojaluotsi olla yksi ja sama henkilö.
KITT
1–2 kuukauden välein järjestettävä koko ikäkauden tarpojatapaaminen.
Kuksa
Kuksa on keskusjärjestön partiorekisteri, jossa hallitaan jäsentietoja ja pestejä sekä ilmoittaudutaan valtaosaan partiotapahtumista.
Lisätarppo
Kaksi lisätarppoa mahdollistavat tarpojaohjelman tekemisen myös kolmannen vuoden ajan.
Majakka
Majakka on tarpon eli puolivuotisen jakson päätöstapahtuma. Tarpojat suunnittelevat majakan yhdessä vartionjohtajan ja luotsin kanssa. Tavoitteena on, että majakka haastaa vartion käyttämään tarpon aikana oppimiaan taitoja käytännössä.
Ohjelmajohtaja
Ohjelmajohtaja johtaa lippukunnan kasvatustoiminnan toteuttamista kaikissa ikäkausissa. Apunaan ohjelmajohtajalla on lippukunnan luotsit ja ikäkausivastaavat.
Ohjelmajohtaja huolehtii siitä, että lippukunnan päätöksenteossa huomioidaan ikäkaudet ja kasvatustavoitteet.
Pakollinen aktiviteetti
Pakollisilla aktiviteeteilla tarkoitetaan niitä tarpojaohjelman aktiviteetteja, jotka jokainen tarpojavartio tekee tarpon aikana.
Paussi
Paussi on tarpojakokouksen tai retken yksi osa. Se on toiminnallinen harjoitus (esimerkiksi peli, leikki tai improvisaatio), jossa tarpoja pysäytetään elämään liittyvien asioiden äärelle. Paussien tarkoituksena on antaa tarpojalle eväitä kohti aikuisuutta. Luotsi tai vartionjohtaja valitsee kuhunkin tilanteeseen sopivan paussin.
Piirimajakka
Piirimajakka on nimensä mukaisesti partiopiirin järjestämä majakka.
Pillinaru
Tarpojien pillinarun väri on kanervanvioletti.
Päätösmerkki
Tarpoja saa metallisen päätösmerkin, kun hän päättää tarpojaikäkauden. Jotta tarpoja saa päätösmerkin, hänen on pitänyt tehdä vähintään yksi tarppo kokonaisuudessaan.
Päätösmerkki kiinnitetään partiopaidan vasempaan taskuun.
Ryhmänohjaajakoulutus (ROK)
ROK on samoajien pakollisiin aktiviteetteihin sisältyvä kokonaisuus, joka sisältää johtamisen perustietoja ja -taitoja sekä johtamisharjoittelun ryhmänjohtajana (useimmiten tarpojavartiossa). Kaikki samoajat käyvät ohjelmassaan läpi ryhmänohjaajakoulutuksen.
Sampo
Seikkailijajoukkueen johtaja.
Siirtymä
Siirtymällä tarkoitetaan siirtymistä ikäkaudesta toiseen. Lippukunnan on hyvä luoda ja ylläpitää perinteitä, joilla vanha ikäkausi jätetään taakse ja siirrytään täysivaltaiseksi jäseneksi seuraavaan ikäkauteen.
Suuntaus
Jokainen tarppo alkaa suuntauksella, jossa vartio suunnittelee tarppoa ja muuta toimintaansa.
Tarpoja
Tarpoja on 12–15-vuotias partiolainen.
Tarpojaluotsi
Luotsi on tarpojavartion toiminnasta vastaava ja sitä ohjaava aikuinen partiolainen. Luotsi tukee tarpojavartion kehittymistä sekä ohjaa toimintasuunnitelman tekemistä ja toteutumista koko ikäkauden ajan. Työparina tarpojaluotsilla on samoajaikäinen vartionjohtaja.
Tarpojalupaus
Kaikki tarpojat antavat tarpojalupauksen tarpojaikäkauden alussa. Lupaus annetaan itselle ja siinä luvataan sitoutua partion arvoihin.
Tarpojan merkki
Violetin ikäkausimerkin keskiosan saa lupauksenannon yhteydessä. Merkki kiinnitetään oikeaan hihaan. Keskimerkin ympärille kiinnitetään tehtyjen tarppojen merkit. Lisätarppojen merkit kiinnitetään ikäkausimerkin alapuolelle rinnakkain.
Tarpojatapahtuma
Tarpojatapahtuma on tarpojille suunnattu ohjelmatapahtuma, jota esimerkiksi piirit vuosittain järjestävät.
Tarppo
Tarpojaohjelmassa on neljä puolen vuoden jaksoa eli tarppoa: Leiri, Luovuus, Selviytyminen ja Yhteiskunta. Jokainen tarppo alkaa suuntausvaiheella ja päättyy majakkaan. Jokaiseen tarppoon kuuluu viisi pakollista aktiviteettia sekä joko vastuutehtävä tai johtamistehtävä. Lisäksi jokaisessa tarpossa on vapaavalintaisia aktiviteetteja neljässä eri kasvatustavoitteiden mukaisessa ryhmässä: Suhde itseen, Suhde toiseen, Suhde yhteiskuntaan ja Suhde ympäristöön. Jokaisesta näistä valitaan vähintään yksi aktiviteetti.
Toteutusvinkki
Jokaisen aktiviteetin yhteydessä on annettu erilaisia ideoita toteuttaa aktiviteetti. Joidenkin aktiviteettien kohdalla yhden toteutusvinkin tekeminen riittää, jonkin toisen aktiviteetin kohdalla on hyvä tehdä useampi toteutusvinkki, jotta aktiviteetin tavoitteet saavutetaan.
Vartio
Tarpojat toimivat vartiossa. Vartion koko on yleensä 4-12 tarpojaa.
Vartionjohtaja
Tarpojavartiota johtaa samoajaikäinen (15-17-vuotias) vartionjohtaja. Vartionjohtaja toimii yhteistyössä aikuisen luotsin kanssa.
Tarpojaikäinen lapsi ja nuori
12–15 vuoden ikäisenä ihminen käy läpi kokonaan uuden kehitysvaiheen; se on siirtymäkausi lapsesta aikuiseksi. Ihminen on silloin tavallaan kahden maailman välillä ja suhteet ympäristöön on luotava uudelleen. Nuori pyrkii voimakkaasti itsenäistymään. Hän tahtoo seistä omilla jaloillaan ja pelkää muiden liiallista puuttumista asioihinsa. Vaikka tarpojaikäinen haluaa pärjätä itse, hän samalla kuitenkin edelleen tarvitsee aikuisen tukea. Murrosiän biologinen kehitys on voimakkaimmillaan, vaikkakin tytöillä ja pojilla eri tahdissa.
Tarpojan tunnemyrskyt
Tarpoja on toiminnallinen, kokeilunhaluinen ja tunneherkkä. Hänellä on omia ideoita, vaikka ehkä ei aina pitkäjänteisyyttä niiden toteuttamiseen. Oman mielipiteen lausuminen tulee yhtäkkiä tärkeäksi. Tarpojaikäinen on itsekeskeinen, herkästi jopa itsekäs. Hän tarkkailee itseään, punnitsee mahdollisuuksiaan ja luo haavekuvia omista kyvyistään. Toisaalta taas hän helposti aliarvioi itseään ja on epävarma siitä, mihin hän pystyy. Tarpojaikäinen on usein arka, pelkää epäonnistumista ja arvostelua ja karttaa siksi uusien asioiden kokeilua.
Itseen kohdistuva arkuus luo tarpeen löytää hyviä ystäviä, joiden mielipiteillä onkin suuri merkitys nuoren tekemiin ratkaisuihin. Toveripiirin vaikutusvalta on yllättävän voimakas. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat nuoren taipumus samanlaiseen pukeutumiseen ja teinimuodin syntymiseen.
Murrosiän haasteet
Murrosikä on myös niin sanotun roolihämmennyksen aikaa. Tämä tarkoittaa sitä, että iän tuomat fysiologiset ja psyykkiset muutokset saavat aikaan prosessin, jossa yksilö etsii itseään, elämänfilosofiaansa, ammattiaan, elämäntapaansa ja elämänmuotoaan. Tarpoja etsii elämäntapaa, joka veisi hänet tyydytystä tuottavaan ja toivottavalta tuntuvaan tulevaisuuteen.
Tarpojaiässä nuori alkaa hakea omaa identiteettiään ja alkaa muodostaa omia arvojaan. Iälle on ominaista erilaisten roolien kokeileminen ja helppo samaistuminen ihannoituihin roolimalleihin. Roolimallien avulla nuori pyrkii hankkimaan lisäaikaa oman identiteettinsä selvittämiseksi.
Murrosikä ilmenee nuorilla eri tavoin. Toiset selviävät siitä helposti, ja toiset kokevat sen hyvinkin voimakkaasti. Nuori itse kokee kehityksensä ainutlaatuiseksi ja rakentaa aktiivisesti omaa itsetuntemustaan. Hän kehittää uusia arvoja ja normeja ja on näiden suhteen määrätietoinen. Tämä johtaa korostuneen itsetietoiseen käyttäytymiseen ja mahdollisesti ympäristön viestien väärin tulkitsemiseen.
Itsenäistymisen askeleet
Erityisesti vanhempien ja auktoriteettien viestit tulkitaan helposti väärin, heitä pidetään suvaitsemattomina ja itsekkäinä. Aikuisten antamia käytösmalleja, neuvoja ja ajatuksia ei enää oteta vastaan itsestäänselvyyksinä, vaan niihin halutaan ottaa etäisyyttä ja usein ne torjutaan kokonaan. Tämä torjunta voi olla joskus niin jyrkkää, että se loukkaa aikuista.
Itsenäistymisen yksi askel on myös eristäytyminen perheestä. Nuori hankkii itselleen uuden kaveripiirin, jättää kertomatta asioitaan ja suojelee omia ajatuksiaan. Tässä iässä nuori tarvitseekin tuekseen muita samanikäisiä nuoria jakamaan hämmennystä. Myös perheen ulkopuolisilla aikuisilla on nuorelle tärkeä merkitys, sillä nuori tarvitsee ulkopuolisia samaistumisen kohteita. Ystäviltään nuori saa tukea ja kykenee hämmennyksestä huolimatta nauttimaan kasvustaan.
Uusien ajatusten ja kehon muutosten myötä nuoren ajatusmaailmassa tapahtuu kehityksellinen taantuma. Muutosten hallintaan ja omaan seksuaalisuuteen liittyvät ajatukset valtaavat nuoren ajatusmaailman. Muille ajatuksille ei jää yhtä paljon tilaa kuin aiemmin. Puberteettiin tullut nuori saattaa käyttäytyä selvästi lapsellisemmin ja hallitsemattomammin, kuin mihin hän kykeni ennen puberteetin alkua. Erityisesti tyttöjen ja poikien välillä on selkeä ero psyykkisessä kehityksessä. Pojilla tämä tunne-elämän heikkeneminen näkyy voimakkaammin kuin tytöillä. Huolimatta taantumasta, on varhaisnuori kuitenkin myös koko ajan psyykkisesti kehittyvä.
Tytöillä suurimmat murrosiän muutokset sattuvat noin ikävuosien 12–15 kohdalle. Tällöin ongelmat kotona korostuvat ja huoli omasta ulkonäöstä on pinnalla. Satunnainen masennus ja erilaiset huolet ovat yleisiä. Meikkaaminen ja pojat alkavat kiinnostaa, vaikka varsinaiseen seurusteluun ei vielä välttämättä ole mielenkiintoa. Lasten leikkejä ei enää suvaita kavereiden kesken.
Pojilla muutos tyypillisesti tapahtuu muutaman vuoden myöhemmin. 12–13 vuoden iässä poikien leikit muuttuvat entistä fyysisemmiksi. 12–14 vuoden iässä aletaan muodostaa tiiviimpiä kaveriporukoita satunnaisten leikkiryhmien sijaan. Näissä ryhmissä harjoitellaan erilaisia nuoruuteen liittyviä asioita, pahimmillaan jopa ilkivaltaa. Suhde kotiin ei yleensä ole yhtä hankala kuin tytöillä. Jokainen ihminen kehittyy kuitenkin yksilöllisesti omassa tahdissaan.
Tuki
Tarpojaikäiset nuoret tarvitsevat monenlaista tukea ja apua kasvamisessaan. Samoajaikäisen vartionjohtajan tärkeä tehtävä on antaa tarpojille positiivinen roolimalli. Hän on elämänkokemukseltaan vain askeleen tarpojaa edellä, joten tarpojan on helppo samaistua vartionjohtajaansa.
Vartio on paikka, jossa nuori kohtaa toisia samassa elämäntilanteessa olevia nuoria. Kun vartion henki on kunnossa, tukevat tarpojat toinen toistaan. Usein ailahtelevaisten tarpojien kanssa toimiminen ei ole samoajaikäiselle vartionjohtajalle helppoa. Toisinaan vartio kohtaa ongelmia, joista vartionjohtajan taidoilla ei selvitä. Tällöin luotsi astuu mukaan peliin ja pyrkii auttamaan ongelman selvittämisessä. Luotsi antaa tarpojalle tärkeän aikuisen roolimallin, kun nuori usein kapinoi hänelle läheisiä aikuisia vastaan. Luotsi tukee tarpojan kasvua toisaalta sietämällä nuoren kapinointia ja toisaalta asettamalla hänelle turvallisia rajoja.
Tarpojien kasvatustavoitteet
Partio on kasvatustoimintaa, jonka tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua heidän yksilölliset ominaispiirteensä huomioon ottaen. Päämääränä on persoonallisuudeltaan ja elämäntavoiltaan tasapainoinen, vastuuntuntoinen, aktiivinen sekä itsenäisesti ajatteleva paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteisön jäsen.
Yleisten kasvatustavoitteiden lisäksi jokaiselle ikäkaudelle on määritelty ikäkausikohtaiset kasvatustavoitteet. Ne kertovat, miten kasvatustavoitteet näkyvät kyseisessä ikäkaudessa ja kuvaavat sen tavoitetason, joka ikäkauden aikana pyritään saavuttamaan. Luotsin täytyy tuntea kasvatustavoitteet pystyäkseen rakentamaan tarpojien partiopolun niiden viitoittamalla tiellä.
Tarpojien kasvatustavoitteiden mukaan tarpojat laajentavat sosiaalista ympäristöään esimerkiksi koko ikäkauden tapaamisissa ja tapahtumissa. Lisäksi tarpojaikäkauden aikana opetellaan soveltamaan käytännön taitoja laajemmin, eikä siis keskitytä pelkästään perustaitoihin. Tarpojien toiminnassa kuvaavaa on myös se, että asiat tulee perustella, sillä tarpojien ikään kuuluu vahva kyseenalaistaminen. Toiminnan tulee olla hyvin konkreettista. Nuoria kannustetaan itseohjautuvuuteen ja kokeilemaan uutta.
Tarpojien kasvatustavoitteet kuvaavat, mitä tarpojaohjelman aikana on tarkoitus oppia ja miten tarpojan on tarkoitus kasvaa kohti samoajaikäkautta. Kasvatustavoitteet kuvaavat tarpojaikäkauden kasvuhaasteen ja sen, mitä partio voi tähän tarjota. Tarpojien kasvatustavoitteet ovat osa kasvatustavoitteiden jatkumoa.
Kasvatustavoitteet toimivat partio-ohjelman aktiviteettien perustana. Osa kasvatustavoitteista toteutuu tietyissä aktiviteeteissa, toiset puolestaan näkyvät kokonaisvaltaisemmissa ratkaisuissa. Tällaisia ovat esimerkiksi ikäkauden johtaminen ja yleiset toimintatavat, kuten ryhmässä ja erilaisissa ympäristöissä toimiminen. Kasvatustavoitteet toteutuvat siis ikäkauden ohjelmaa toteuttamalla.
Ikäkausikohtaiset kasvatustavoitteet
Suhde itseen
Elämänhallinta: terveys, turvallisuus, aika, sitoumukset
- Pärjää kaverinsa kanssa tai tuetusti yksinkin erilaisissa olosuhteissa.
- Ymmärtää ravinnon, unen, ulkoilun ja liikkumisen merkityksen jaksamiselle ja osaa toimia sen mukaan.
- Pitää kiinni sopimuksistaan, vaikka mielipide vaihtuisi.
- Pystyy toimimaan tunne-myrskyistä huolimatta.
- Tunnistaa omaa turvallisuuttaan uhkaavia tekijöitä.
- Ymmärtää päihteiden vaikutukset toimintakykyyn ja osaa kieltäytyä päihteistä myös sosiaalisen paineen alla.
- Toimii aloitteellisesti yllättävissä ja epämiellyttävissäkin tilanteissa.
Itsetuntemus ja itsensä kehittäminen
- Kokee onnistumisen hetkiä. Säilyttää luottamuksen itseensä.
- Sopeutuu kasvuun ja muutoksiin itsessään.
- Saa kehittyä rauhassa.
- Uskaltaa eläytyä ja hypätä mukaan elämyksiin.
Maailmankatsomus
- Osaa hiljentyä omien ajatustensa ja elämää suurempien asioiden äärelle.
- Tunnistaa partion arvoja ihanteiden ja lupauksen kautta.
- Osaa toimia oikeaksi kokemansa puolesta, vaikka kaverit toimisivat toisin.
Suhde toisiin ihmisiin
Ihmisyyden arvostaminen
- Ymmärtää, että ihmisten erilainen tausta ja ominaisuudet vaikuttavat heidän tapaansa toimia ja elää.
Rehtiys
- Tunnistaa hyviä ja huonoja kaveruussuhteita.
- Kohtelee kanssaihmisiä tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.
Suhde yhteiskuntaan
Järjestäytyneen yhteispelin hallitseminen
- Hallitsee pienryhmässä toimimisen.
- Osaa ottaa kantaa itseään koskeviin asioihin ja perustella kantansa.
Johonkin kuuluminen ja sitoutuminen
- Haluaa toimia yhteiseksi hyväksi.
- Kokee itsensä osana ihmiskuntaa.
Suhde ympäristöön
Luontosuhde
- Osaa ja haluaa liikkua luonnossa kaikkina vuodenaikoina ja erilaisissa olosuhteissa.
Vastuu elinympäristöstä
- Ymmärtää, miten oma toiminta vaikuttaa ympäristöön, ja haluaa toimia sen puolesta.