Tarpojat - perusteet

Partiomenetelmä tarpojissa

Partiomenetelmä kertoo miten partiossa toimitaan. Partiomenetelmä tekee partiosta partion. Kaikkien osa-alueiden ei tarvitse toteutua kaiken aikaa, mutta niiden tulee olla läsnä toiminnan kokonaisuudessa. Toimimalla partiomenetelmän keinoin päästään partion päämäärään.

Sitoutuminen partion arvoihin

Partiolaisen lupaus, laki, ihanteet ja tunnus kuvaavat partion arvoja. Niiden kautta partiolainen sitoutuu partion arvoihin.

Tarpojana oleminen ei ole pelkästään erilaisten taitojen oppimista ja leireilemistä. Partion toinen puoli on partion arvot ja partiomainen elämänasenne. Ymmärtääkseen tarpojien arvomaailman tarpojan tulee tutustua tarpojien lupaukseen, ihanteisiin ja partiotunnukseen. Tarpojien arvot ovat käytännöllisiä asioita, joiden ymmärtäminen ja omaksuminen elämänohjeiksi ei ole mahdoton tehtävä nuorelle. Tarpoja herää huomaamaan, että partion arvokysymyksissä on vaihtoehtoja ja tulkintoja ja että partion lait eivät ole mustavalkoisia. Nuoret sisäistävät asioita voimakkaasti roolimallien kautta. Johtajan tehtävä onkin toimia esimerkkinä tarpojille. Luotsi antaa tilaa arvojen pohdinnalle.

Symboliikka

Partiosymboliikkaan kuuluu toimintatapoja, sisältöjä ja esineitä, joilla on yhteisesti ymmärretty merkitys. Symboliikalla liitetään lapset ja nuoret omaan ryhmäänsä, lippukuntaansa sekä maailmanlaajuiseen partioliikkeeseen.

Tarpojien symboliikkaan kuuluu tuttujen elementtien lisäksi ikäkauden omia symboleja. Symboliikka vahvistaa tarpojan itsenäisyyttä ja omaan vartioon kuulumista. Tarppomerkin saaminen ja paitaan laittaminen kertovat nuorelle tavoitteen saavuttamisesta ja osoittavat sen muillekin. Luotsi kannustaa vartion oman symboliikan kehittämiseen, esimerkiksi asuihin, merkkeihin, viireihin, huutoihin ja sisäpiirin juttuihin. Tarpojavartion niin hyväksyessä myös luotsi käyttää ylpeänä oman vartionsa symboleja korostaen niiden arvoa.

Nousujohteisuus

Jokainen yksilö saa partiossa sopivan haasteellisia tehtäviä. Ikäkauteen sopiva ohjelma auttaa kasvamaan.

Tarpojaikäkaudessa erityisenä haasteena on käyttää opittuja taitoja erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Tarpojaikäisen nuoren kehityksessä tapahtuva taantuma on otettu ohjelmassa huomioon siten, että uudet taidot eivät välttämättä muutu vaikeammiksi tai vaikeustasoa on mahdollista hallita eri valintojen avulla . Johtajan on pystyttävä herkästi havaitsemaan, minkälaista haastetta vartio tarvitsee missäkin tilanteessa. Luotsi ja vartionjohtaja pystyvät ohjaamaan nousujohteisuutta hyödyntämällä erilaisia valintoja, kuten valinnaisia aktiviteetteja, haastavampia toteutusvinkkejä ja majakan haasteita.

Vartiojärjestelmä

Partiossa toimitaan vertaisryhmissä, joissa päätetään yhdessä asioista ja jaetaan vastuuta. Näissä pienryhmissä lapsi tai nuori kasvaa toimimaan ryhmän jäsenenä.

Tarpojaohjelmassa tehdään monia asioita vartiona. Esimerkiksi majakka valloitetaan yhdessä. Vartio tekee valintoja ohjelmasta yhdessä vartionjohtajan ja luotsin kanssa. Vartio on tarpojalle turvallinen ympäristö toimia ja kokeilla epävarmojakin kykyjään. Tarpojaohjelman vastuu- ja johtamisaktiviteetit antavat tarpojalle mahdollisuuden harjoitella johtamistaitojaan. Tarpojaikäinen samaistuu helposti muutamaa vuotta itseään vanhempaan samoajaikäiseen ja ottaa tämän vartionjohtajana roolimallikseen. Luotsi pitää huolta, että kaikilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa vartion toimintaan.

Tekemällä oppiminen

Tekemällä oppiminen on lapsen ja nuoren luonnollinen tapa oppia. Partiossa opitaan kokemisen ja tekemisen kautta.

Tarpojaikäiset toimivat mieluummin kuin ajattelevat. Tarpojaohjelma on kokonaisuudessaan konkreettista tekemistä, ja tekemisellä on aina merkitys. Luotsille tekemällä oppiminen tarkoittaa sitä, että aikuinen antaa nuoren tai vartion tehdä itse. Aikuisen tehtävä on huomaamattomasti ohjata vartion toimintaa oikeaan suuntaan. Ohjelma myös pysäyttää tarpojat elämään liittyvien asioiden äärelle toiminnallisissa harjoituksissa eli pausseissa, jotka ovat osa tarpojakokoontumista. Luotsi antaa tarpojan tehdä vastuullisia tehtäviä. Epäonnistuminen on myös tie oppimiseen.

Aikuinen tuki

Partiossa lapset, nuoret ja aikuiset toimivat yhdessä. Aikuinen on tukemassa lapsen ja nuoren kasvua, osallistumista ja vaikuttamismahdollisuuksia.

Aikuisen rooli tarpojaikäkaudessa on haastava ja paikoin jopa ristiriitainen. Luotsin on oltava  jämäkästi tuki ja turva, mutta toisaalta hänen on pystyttävä hyväksymään ja sietämään teini-iän alun oikkuja ja mielenvaihteluita sekä antamaan tilaa nuorelle kasvaa omassa tahdissaan. Luotsi tuntee vartionsa jäsenet ja on osa tarpojavartion toimintaa olematta vartion varsinainen jäsen. Luotsi näkyy vartion arjessa sopivasti. Hän on saatavilla, vaikka ei olekaan aina läsnä. Luotsi ja vartionjohtajat muodostavat työparin, jossa molemmilla osapuolilla on oma roolinsa tarpojavartion johtamisessa. Aikuisen rooliin kuuluu myös pitkien linjojen ja kokonaisuuksien sekä asioiden keskinäisten suhteiden näkeminen. Näitä asioita ei tule odottaa tarpojavartiolta tai nuorelta samoajaikäiseltä vartionjohtajalta.

Päivän hyvä työ

Partiossa lapsi tai nuori kasvaa ottamaan vastuuta itsestään ja muista. Toisten hyvinvointiin tähtäävä toiminta palvelee yhteisöllisyyttä ja yhteisöjä.

Omassa vartiossa tehtävien sopivan kokoisten vastuutehtävien avulla tarpoja huomaa, että hänen toiminnallaan on merkitystä. Näin tarpoja oppii tarttumaan toimeen oman yhteisönsä hyväksi. Tälle perustalle rakentuu kasvaminen toisen kunnioittamiseen ja huomioimiseen sekä kasvaminen auttamishaluiseksi aktiiviseksi kansalaiseksi. Tarpojan kannalta aktiivinen toimiminen omassa yhteisössä, esimerkiksi keräykset ja palvelutempaukset, saattavat olla vain osa vartion normaalia toimintaa, mutta luotsin tehtävänä on auttaa huomaamaan toiminnan positiiviset vaikutukset. Luotsin ja etenkin vartionjohtajan esimerkit ovat elintärkeitä.

Toiminta luonnossa

Partiossa lapset ja nuoret toimivat luonnossa. Luonto on elämyksellinen toiminta- ja oppimisympäristö.

Selviytyminen luonnossa kasvattaa tarpojan käsitystä omista kyvyistään ja auttaa häntä rakentamaan omaa identiteettiään. Tarpojan omatoimisuus vahvistuu, kun hän ottaa vastuuta omasta hyvinvoinnistaan, esimerkiksi ruoanlaitosta ja kuivista vaatteista. Luonto tarjoaa arjesta, sen rutiineista ja kontrollista poikkeavan ympäristön. Luotsi varmistaa, että luonto toimintaympäristönä tulee tutuksi ja luontoelämykset tarjoavat sopivia haasteita. Luonnossa liikkuessa, henkilökohtaisten luontokokemusten ja ympäristöprojektien kautta tarpoja oppii myös tekemään oikeita valintoja elinympäristömme hyväksi.

Tarpojalupaus

Lupaan parhaani mukaan elää maani ja maailman parhaaksi, kasvaa katsomuksessani ja toteuttaa tarpojan ihanteita joka päivä.

Tarpojalupauksen antaminen

Tarpoja antaa lupauksen henkilökohtaisena kunniasananaan. Jokaisen tarpojan on ymmärrettävä lupauksensa sisältö ja pystyttävä hyväksymään se. Luotsin tehtävänä on auttaa tarpojaa ymmärtämään lupauksen sisältö. Ensimmäisessä suuntausvaiheessa käydään läpi lupaus ja tarpojien ihanteet. Tällöin luotsi tai vartionjohtaja avaa keskustelujen ja harjoitusten kautta, mitä lupaus itse asiassa tarkoittaakaan ja mitä ajetaan takaa tarpojien ihanteiden eri kohdilla. Erinomainen paikka ihanteiden ja lupauksen läpikäyntiin on vartion yhteinen retki.

Lupaus voidaan antaa lippukunnan perinteiden mukaisesti esimerkiksi siirtymäriitissä, vartion kokouksessa tai muussa erikseen järjestetyssä tilaisuudessa tai retkellä. Pääasia on, että lupauksenanto on tarpojalle merkittävä tilaisuus. Tavoitteena lupauksen antamisessa on, että sekä lupaus että tilaisuus jäävät tarpojalle mieleen merkityksellisenä osana ikäkauteen siirtymistä ja siinä kasvamista. Luotsin on hyvä huomioida, että tarpojaikäinen voi karsastaa lupauksen antamista ison joukon edessä. Partiolupaus on yhtä juhlallinen, mutta kenties henkilökohtaisempi, pienellä porukalla salaperäisissä olosuhteissa annettuna. Tämän vuoksi on myös luontevaa, että oma luotsi on ottamassa lupausta vastaan.

Mikäli lippukunnassa on vahvat perinteet partiolupausten antamisessa, voi tarpojalupauksen antaa lippukunnan lupauksenantoperinteiden mukaisesti.
Lupauksen annettuaan tarpoja saa ikäkausimerkin keskustan partiopaitaan ommeltavaksi.

Partiolaisen tunnus

Ole valmis

Tarpojan ihanteena on

• kunnioittaa toista ihmistä
• rakastaa luontoa ja suojella ympäristöä
• olla luotettava
• rakentaa ystävyyttä yli rajojen

Kunnioittaa toista ihmistä

Toisen ihmisen kunnioitus näkyy tarpojaikäkaudessa kanssaihmisten tasapuolisena ja oikeudenmukaisena kohteluna. Tarpoja ymmärtää, että kaikki ihmiset ovat erilaisia, mutta samanarvoisia. Hän kohtelee toisia ihmisiä tasa-arvoisesti. Tarpoja osaa luoda ja ylläpitää itselleen tärkeitä ihmissuhteita ja osaa toimia ryhmässä toisia kuunnellen ja toisten mielipiteitä arvostaen.

Rakastaa luontoa ja suojella ympäristöä

Tarpojaikäkaudessa luonnon rakastaminen ja ympäristön suojeleminen näkyvät ennen kaikkea tarpojan haluna liikkua luonnossa kaikkina vuodenaikoina ja erilaisissa olosuhteissa. Tarpoja hallitsee jo perusretkeilytaidot. Tarpoja ymmärtää, miten oma toiminta vaikuttaa ympäristöön ja haluaa toimia sen puolesta omilla jokapäiväisillä ratkaisuillaan.

Olla luotettava

Tarpojaikäinen kasvaa huolehtimaan itsestään erilaisissa olosuhteissa. Vastuu- ja johtamistehtävät antavat tarpojalle mahdollisuuden harjoitella luotettavana olemista erilaisissa rooleissa. Ystävät ovat tarpojalle tärkeitä ja luotettavuus vartiotovereiden kesken on avain laadukkaaseen ja toimivaan yhteistyöhön. Toisaalta tarpoja myös uskaltaa toimia oikeaksi kokemansa puolesta, vaikka kaverit toimisivatkin toisin.

Rakentaa ystävyyttä yli rajojen

Tarpojaikäiselle oma vartio on toiminnan perusta. Tarpoja kuitenkin jo kurottaa sen ulkopuolelle muun muassa koko ikäkauden tarpojatapaamisissa. Tarpojat suuntaavat myös jo ulos lippukunnasta piirin tapahtumiin ja leireille. Myös keskusjärjestön järjestämät Finnjamboreet on suunnattu tarpojaikäisille. Tarpojalle keskeistä on tuntea itsensä osaksi ihmiskuntaa. Tarpoja haluaa toimia yhteiseksi hyväksi. Erilaisten tapahtumien ja aktiviteettien myötä tarpoja pääsee avartamaan maailmankuvaansa ja rakentamaan ystävyyttä yli rajojen niin partiolaisten kuin ei-vielä-partiolaistenkin kanssa.

Tarpojasymboliikkaa

Symboliikka tarkoittaa erilaisten toimintatapojen, sisältöjen, kuvien, merkkien ja esineiden käyttöä sellaisessa merkityksessä, joka kertoo omalle ryhmälle enemmän kuin pelkkä symboli itsessään. Partiossa tavalliset asiat saavat uusia, tavallista paljon syvempiä ja laajempia merkityksiä. Osa symboleista on maailmanlaajuisia, osa kaikille ikäkausille yhteisiä ja osa vain tarpojille ominaisia.

Tarpojaohjelman symboliikka

Tarpojaikäkauden nimi tulee tarpoa-verbistä, joka tarkoittaa tietynlaista liikkumista jalkaisin. Tarpominen kuulostaa ensin kovin raskaalta ja epämiellyttävältä etenemiseltä raskaassa maastossa. Mutta kun asiaa pohtii tarkemmin, huomaa siihen liittyvän toisenlaisiakin merkityksiä. Tarpominen on ennen kaikkea aktiivista etenemistä. Eteenpäin mennään reippain askelin, eikä pienet ojat tai esteet jarruta menoa. Tärkeintä on liike ja eteneminen. Tarpomisella on aina myös päämäärä: halutaan päästä vuoren huipulle, suon yli tai vaikka yöpaikkaan. Tarvottaessa ei jäädä kiertämään lähikoivua tai tehdä mitään muuta turhaa.

Nämä asiat omalla tavallaan kuvastavat myös sitä, miten tarpojaohjelmaa tulisi tarpojien kanssa tehdä: reippaasti ja määrätietoisesti. Tarpojanuoren kanssa asiasta keskustellessa onkin hyvä tuoda ohjelman positiiviset puolet esiin. Tarpoja-nimen tarkoitus ei ole viitata nuoren olemukseen, eikä sitä tule missään tapauksessa näin esittää.

Tarpojien ohjelma jakautuu kuuteen jaksoon, joita kutsutaan tarpoiksi. On sanottu, että tarppo on matka, jonka jaksaa yhdellä pyrähdyksellä suolla tarpoa. Tarpojaohjelmassa tarppo on kokonaisuus aktiviteetteja ja yksi tarppo kestää puoli vuotta. Tarpot huipentuvat majakkaan. Majakassa konkretisoituvat asiat, tiedot ja taidot, joita tarpon aikana opitaan. Majakka on ehkä kaukanakin siintävä kohde, johon tarpojat tekemisellään tähtäävät. Majakan valo näkyy kauas ja ohjaa koko matkan ajan oikeaan suuntaan. Matkan päässä eli tarpon lopussa majakka valloitetaan eli vartio tekee jotain sellaista, jossa se pääsee käyttämään tarpon aikana opittuja taitoja.

Tarpojavartiolla on myös aikuinen eli luotsi. Luotsi nousee laivaan ja luotsaa alusta läpi vaikean, karikkoisen vesialueen. Luotsi ei itse varsinaisesti ohjaa laivaa, vaan antaa kapteenille ohjeita ja ennakkotietoa käytettävissä olevista väylistä sekä tulevasta liikennetilanteesta. Samalla tavalla tarpojien luotsi auttaa vartiota ja vartionjohtajaa selvittämään tarpojaohjelman ongelmatilanteita. Luotsi ei itse toimi vartionjohtajana, vaan auttaa varsinaista vartionjohtajaa hänen vaativassa tehtävässään. Tietyissä paikoissa luotsi kuitenkin tarttuu ruoriin ja hoitaa joitakin hankalia paikkoja. Samalla tavalla tarpojien luotsi voi tarpeen vaatiessa auttaa hankalien tilanteiden käsittelyssä ja järjestää koko ikäkauden toimintaa, kuten KITTejä.

Tarpojaikäkauden symboliikka

Tarpojien symbolit viestivät kaikille partiolaisille yhteisesti ymmärrettäviä asioita ja luovat yhteenkuuluvuutta vartioon, lippukuntaan, piiriin, keskusjärjestöön ja maailmanlaajuiseen partioliikkeeseen. Tarpojien symboliikkaan kuuluu tuttuja elementtejä, kuten kolmen sormen tervehdys ja kätteleminen vasemmalla kädellä. Tarpojilla on myös omia tarpojaikäkauden sisäiseen käyttöön tarkoitettuja symboleja. Tämä symboliikka on suurimmaksi osaksi luotu juuri tarpojaikäisen nuoren tarpeet ja ajatukset huomioon ottaen. Tarpojasymboliikassa korostuvat hauskuus, toiminnallisuus, oikea tekeminen ja yhteishenki.

Tarpojien symboliikan tehtävänä on vahvistaa nuoren identiteettiä, itsenäisyyttä ja ryhmään kuulumista. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että vartion symboliikan luomiseen käytetään tovi aikaa. Tarpojavartion nimeä valittaessa kannattaa miettiä, mitä ominaisuuksia nimen pitäisi viestittää. Tarpojien kohdalla on toki mukavaa, jos kannustetaan sovinnaisten eläinnimien käyttöön, mutta ikäkauden luonteeseen kuuluu myös normeista irtautumista. Se on tässäkin kohdassa hyvä ottaa huomioon.

Aikuinen voi matkan varrella nostaa näkyväksi myös sellaista symboliikkaa, joka vartiolla on syntynyt itsestään. Tällaista voi olla esimerkiksi yhtenäinen tiimiasuste, tervehdys, viiri, maskotti tai toistuva alku- tai loppumeno. Vartion omassa symboliikassa kannattaa pohtia myös aikuisen kuulumista samaan porukkaan. Esimerkiksi jos vartio hankkii samanlaiset tiimiverkkarit, tilataanko samanlaiset myös luotsille?

Tarpojien väriksi on valittu violetti, tarkemmin sanottuna kanervanvioletti. Tämä noudattaa partion värien luontoteemaa. Tarpojien väri toistuu esimerkiksi tarpojien merkeissä.

Tarpojien merkin keskiosassa on Kimin hymy. Keskiosan ympärillä olevat neljä osaa ja lisätarpojen merkit kuvastavat kunkin tarpon sisältöä. Lisätarpojen merkit sijoitetaan ikäkausimerkin alle rinnakkain.

Viimeisen tarpon jälkeen tarpoja saa ikäkautensa päätösmerkkinä Kimin hymyn. Kimin hymy on metallinen merkki, jossa on tunnusnauha, kierrekoriste, jonka päät ovat kääntyneet ylöspäin. Merkin on ottanut käyttöön itse Baden-Powell. Tarpoja saa kiinnittää päätösmerkin partiopaitansa vasempaan taskuun, jos hän on tehnyt vähintään yhden tarpon kokonaisuudessaan. Tarpoja käyttää partiopaitaa ja sen kanssa partiohuivia, joka sidotaan narusta punotulla osmonsolmulla. Tarpojan asuun kuuluu myös violetti pillinaru. Tarpojien vartionjohtajana toimiva samoaja käyttää vihreää pillinarua ja samoajamerkkiä partiopaitansa hihassa.