Nämä ovat Partio-ohjelman testiverkkosivut. Oikeat sivut löydät osoitteesta partio-ohjelma.fi.

Tarpojien ohjelma

Partio-ohjelma tarpojissa

Tarpojaohjelma kestää kaksi, kaksi ja puoli tai kolme vuotta riippuen siitä, kuinka kauan vartio oli seikkailijaikäkaudessa. Yhteensä nämä kaksi ikäkautta kestävät viisi vuotta. Tarpojien aktiviteetit pohjautuvat ikäkauden kasvatustavoitteisiin. Tarkemmat ohjeet aktiviteettien tekoon vartionjohtajalle ja luotsille löytyvät jokaisen aktiviteetin kohdalta.

 

Ohjelman rakenne

Tarpojaikäkauteen voidaan tulla 6. tai 7. luokalla (12–13-vuotiaana), ja samoajiin siirrytään 9. luokalla (15-vuotiaana). Tarpojaikäkauden kesto on siis 2–3 vuotta, kuitenkin vähintään 2 vuotta siten, että samoajaksi ei voi siirtyä ennen kuin sinä vuonna, jolloin täyttää 15 vuotta. Jos tarpojaikäkausi on lippukunnassa kolmivuotinen, tarpojat tekevät lisätarppoja. Lisätarppojen tarkoituksena on laajentaa tarpojaohjelmaa.

Tarpojaikäkausi alkaa jo siirtymästä seikkailijasta tarpojaksi, jolloin uusi tarpoja ensimmäisen kerran tutustuu vähän tarkemmin tarpojaohjelmaan. Varsinainen tarpojaohjelma alkaa ensimmäisen tarpon suuntausvaiheella, jossa tarpojat tutustuvat toisiinsa, vartionjohtajaansa, luotsiinsa sekä tarpojien ohjelmaan. Ensimmäisen suuntausvaiheen ja tarpojalupauksen jälkeen tarpoja saa kiinnittää partiopaidan oikeaan hihaan ikäkausimerkin. Tarpojaohjelman päätösmerkki on Kimin hymy. Saadakseen päätösmerkin, tarpojan tulee olla tehnyt vähintään yksi tarppo kokonaisuudessaan. Tarpojaikäkausi päättyy siirtymään.

Tarpojaohjelma koostuu neljästä puolen vuoden jaksosta eli tarposta: leiri, luovuus, selviytyminen ja yhteiskunta. Lisäksi tarpojaikäkautta voidaan jatkaa lisätarpoilla, joita ovat minäminä ja kaupunki. Tarpot voidaan tehdä missä järjestyksessä tahansa, mutta lisätarppoja tehdään vain kolmivuotisessa tarpoja-ohjelmassa. Jokainen tarppo alkaa suuntausvaiheella ja päättyy majakkaan. Suuntaus ja majakka ovat tärkeitä suunnittelun ja arvioinnin paikkoja, joissa tarpojat, vartionjohtaja ja luotsi pysähtyvät arvioimaan, mitä on opittu ja vastaavasti, mitä tullaan oppimaan ja tekemään tulevan puolen vuoden aikana.

Tarpojaryhmän omien kokoontumisten ja retkien lisäksi lippukunta tai alue voi järjestää tarpojille omia leiriä ja retkiä. Piiri järjestää vuosittain tarpojien piiritapahtuman sekä partiotaitokilpailut. Lisäksi tarpojat voivat osallistua valtakunnallisille suurleireille ja valtakunnallisiin partiotaitokilpailuihin.

 

Tarppo

Tarpojaohjelma muodostuu neljästä puolen vuoden tarposta.

Ohjelma sisältää neljä pakollista tarppoa:

  • Leiri
  • Luovuus
  • Selviytyminen
  • Yhteiskunta

Näiden neljän tarpon lisäksi on kaksi lisätarppoa:

  • Minäminä
  • Kaupunki

Tarppo alkaa aina suuntauksella, jossa sovitaan yhdessä vartion kanssa, mitä tarpossa tehdään. Kaikkein ensimmäisen tarpon suuntausvaiheeseen kuuluu Tervetuloa tarpojaksi -osa, jossa perehdytään tarpojaohjelmaan sekä tarpojan lupaukseen ja ihanteisiin. Vaikka vartionjohtaja ja luotsi vastaavat tarpojavartion toiminnan johtamisesta, on tärkeää, että myös tarpojat osallistuvat toiminnan suunnitteluun. Lippukunta voi halutessaan suunnitella omiin perinteisiinsä sopivan järjestyksen, jossa eri-ikäiset tarpojaryhmät suorittavat samaa tarppoa samaan aikaan, kukin omalla tasollaan eri toteutusvinkkejä käyttäen.

Jo suuntausvaiheessa vartio valitsee tai suunnittelee itselleen majakan, johon tarppo tähtää ja huipentuu. Tässä tarvitaan luotsin opastusta. Majakka on konkreettinen tapahtuma tarpon lopussa. Esimerkiksi yhteiskuntatarpossa majakka voi olla retki toiselle paikkakunnalle, leiritarpossa osallistuminen leirille, selviytyminstarpossa vaellus, luovuustarpossa näytelmän ensi-ilta, kaupunkitarpossa kuvitteellinen evakkomatka kotikaupungissa ja miniminätarpossa unelmaviikonlopun vietto oman vartion kanssa.

Tarppo koostuu pakollisista ja valinnaisista aktiviteeteista. Pakollisia aktiviteetteja on jokaisessa tarpossa viisi. Valinnaisia aktiviteetteja tehdään vähintään neljä puolen vuoden aikana, jolloin jokaisesta kasvatustavoitteiden suhteesta (itseen, toiseen, yhteiskuntaan ja ympäristöön) tehdään vähintään yksi aktiviteetti. Tarppoon kuuluvissa aktiviteeteissa opetellaan tietoja ja taitoja, joita majakassa tarvitaan. Majakkaan valmistautuminen antaa tarpojalle perustelut siitä, miksi juuri näitä asioita opetellaan. Majakka toimii tarpon lopussa tilaisuutena käyttää opittuja taitoja. Majakka vallataan vartiona, ei yksilönä. Tarpot painottuvat partio-ohjelman eri osa-alueisiin ja niiden majakat ovat erityyppisiä ja tavoitteiltaan erilaisia. Johtajan kannalta on tärkeää muistaa, että majakan valloittamisen haastavuus ja mielekkyys riippuu siitä, onko valittu majakka vartiolle sopiva. Luotsin tulee ohjata vartiota valitsemaan itselleen sopivan haastava majakka.

Tarpojien mahdollinen kolmannen vuoden ohjelma on toteutettu lisätarppoina. Lisätarpot ovat muiden tarppojen tapaan itsenäisiä majakkaan päättyviä kokonaisuuksia. Niiden sisältö rakentuu samalla tavalla pakollisiin ja valinnaisiin aktiviteetteihin.

 

Aktiviteetit

Jokainen tarppo sisältää erilaisia aktiviteetteja, joissa tarpoja opettelee uusia taitoja. Aktiviteeteilla voidaan saavuttaa suurin osa partion kasvatustavoitteista, joten aina uusi taito ei ole kyseisen aktiviteetin tärkein sisältö. Aktiviteettien kautta pyritään vaikuttamaan tarpojan arvoihin, asenteisiin, tietoihin ja valintoihin. Aktiviteettien ei ole tarkoitus olla koulumaista opettelemista vaan pikemminkin tekemistä, asioiden kokemista, leikkimistä, pelaamista ja yhdessä toimimista. Tarpojan näkökulmasta aktiviteetit ovat viihdyttävää ja mukavaa tekemistä, joka kuitenkin sisältää kasvatuksellisuutta ja oppimista. Osa aktiviteeteista on pakollisia ja osasta voi vartio valita itselleen kiinnostavimmat. Pakolliset aktiviteetit takaavat sen, että partio-ohjelman eri osa-alueet ja kasvatustavoitteet tulevat tasapuolisesti huomioitua. Jokaiseen tarppoon liittyy myös johtamista ja vastuunkantoa tukevia aktiviteetteja.

Pakollisten aktiviteettien lisäksi vartio tekee puolen vuoden aikana vähintään neljä valinnaista aktiviteettia. Valinnaiset aktiviteetit on luokiteltu neljän pääkasvatustavoitteen mukaiseen osioon, jotka ovat suhde itseen, suhde toiseen ihmiseen, suhde yhteiskuntaan ja suhde ympäristöön. Osiot auttavat vartiota valitsemaan monipuolisesti valinnaisia aktiviteetteja: jokaisesta ryhmästä tulee tehdä vähintään yksi aktiviteetti. Tarpon aktiviteetit voidaan tehdä vartion valitsemassa järjestyksessä.

Jokaisen aktiviteetin yhteydessä on annettu erilaisia ideoita toteuttaa aktiviteetti. Niistä valitaan se, joka tukee parhaiten valittua majakkaa ja on sopivan haastava vartiolle. Joidenkin aktiviteettien kohdalla yhden toteutusvinkin tekeminen riittää, jonkin toisen aktiviteetin kohdalla on hyvä tehdä useampi toteutusvinkki. Vartio tai vartionjohtaja voi halutessaan suunnitella oman toteutustavan. Luotsin tehtävänä on varmistaa, että aktiviteetin tavoitteet tulevat täytetyiksi. Luotsi varmistaa myös sen, että tarpojien ohjelmasta tulee sopivan haastavaa ja nousujohteista. Ei ole tarkoituksenmukaista, että tarpojat tekevät täsmälleen samoja asioita kuin seikkailijat. Toisaalta taas on syytä varmistaa, että tarpojilla on perusretkeilytaidot hallussa ennen samoajaikäkauteen siirtymistä. Erilaiset toteutusvinkit antavat luotsille ja vartionjohtajalle mahdollisuuden rakentaa tarpojaohjelmasta vartion näköisen ja sen tarpeisiin vastaavan. Lisäksi luotsi huolehtii siitä, että tarpojien toiminta on kiinnostavaa ja innostavaa partiotoimintaa. Aktiviteetit tulee toteuttaa partiomenetelmää käyttäen.

Luotsi tai vartionjohtaja voi halutessaan tulostaa partio-ohjelma.fi:stä tarpojalle paperisen aktiviteettikortin, johon yhdessä vartionjohtajan kanssa merkitään tehdyt aktiviteetit. Aktiviteettikortti on tarkoitettu tarpojan omaksi välineeksi, jolla hän voi seurata etenemistään tarppojen maailmassa. Aktiviteettikortin avulla vartionjohtaja ja luotsi voivat suunnitella ja seurata vartion etenemistä tarpojaohjelmassa.

 

Suuntaus – tarpon aloitus

Jokainen tarppo alkaa suuntausvaiheella. Suuntausvaihe sisältää ryhmään ja sen sääntöihin ja toimintaan liittyviä aktiviteetteja, jotka tehdään jokaisen tarpon alussa. Tavoitteena on tutustua tarpon sisältöön, valita aktiviteetit ja suunnitella majakka. Uuden tarpon alussa on helpointa ottaa vartioon mukaan uusia tarpojia. Suuntausvaiheessa luotsin on hyvä olla mukana auttamassa valintojen tekemisessä.

Toisesta tarposta lähtien suuntausvaiheessa päivitetään vartion sääntöjä sekä nostatetaan ja syvennetään vartion yhteishenkeä. Tietojen ja taitojen karttuessa tarpojat tekevät yhdessä enemmän yhteisiä päätöksiä.

 

Paussit

Kaikkia kasvatustavoitteita ei voida saavuttaa vain aktiviteettien avulla, siksi ohjelmaan on lisätty pausseja. Paussit ovat toiminnallisia henkisiä harjoitteita, joiden tarkoituksena on pysäyttää tarpoja elämään liittyvien asioiden äärelle ja antaa eväitä matkalle kohti aikuisuutta. Jokaisessa kokouksessa on tarkoitus tehdä yksi paussi. Paussien valinnasta ei ole tarkkoja ohjeita, vaan valinta on  vartionjohtajan ja luotsin tehtävä. Paussiaiheet ovat monipuolisia. Usein löytyy jokin, joka sopii tehtyyn aktiviteettiin tai vartion elämäntilanteeseen. Kannattaakin käyttää pelisilmää paussien valinnassa. Esimerkiksi kiusaamistapauksissa tai huonosti käyttäytyvän vartion kanssa voidaan ensimmäisinä lääkkeinä kokeilla aiheisiin sopivia pausseja. Luotsi voi ehdottaa sopivia pausseja ja auttaa vaativimpien paussien toteuttamisessa. Tarvittaessa vartionjohtaja tai luotsi voi kehittää oman paussin.

Paussien aihealueet ovat:

Suhde itseen

  • Hengellisyys
  • Itsetunto
  • Omat tunteet
  • Yksinäisyys ja pelot
  • Partion arvot ja omat arvot
  • Itseilmaisu

Suhde toiseen

  • Erilaisuus – ennakkoluulot
  • Kaverit ja kiusaaminen
  • Minä ja muut
  • Seurustelu ja seksi
  • Tutustuminen, ryhmäytyminen, luottamus ja yhteistoiminta
  • Vuorovaikutustaidot, kuunteleminen ja oma mielipide
  • Kansainvälisyys
  • Moninaisuus

Suhde yhteiskuntaan

  • Monikulttuurisuus
  • Kansainvälisyys
  • Eriarvoisuus
  • Ryhmässä toimiminen
  • Vaikuttaminen

Suhde ympäristöön

  • Luonto ja ympäristö
  • Kestävä kehitys

 

 

Johtamistehtävä

Jokaisessa tarpossa tehdään joko johtamistehtävä tai vastuutehtävä. Johtamistehtävästä tarpoja saa valmiuksia toimia myöhemmin ryhmänjohtajana. Osa johtamistehtävistä tehdään omassa vartiossa erilaisia vastuutehtäviä tehden, ja osa voidaan totetuttaa esimerkiksi seikkailijajoukkueessa lyhyinä johtamisharjoitteina. Tärkeää on, että tarpojat saavat harjoitella erilaisissa tilanteissa ihmisten johtamisesta. Suositeltavaa on, että ensimmäisessä tarpossa tehdään helpompi johtamistehtävänä ja myöhemmissä haastavampia. Näin taataan nousujohteisuus  johtamistehtävissä.

Seikkailijajoukkueen sampo on aina läsnä tarpojien tehdessä johtamistehtäviä seikkailijajoukkueessa. Hän auttaa tarpojia hankalissa tilanteissa ja antaa tarpojille palautetta harjoituksesta. Luotsi tai vartionjohtaja sopii käytännön asioista. Tarpojien oma suunnittelu ja asioista sopiminen lisääntyy viimeisissä tarpoissa.

 

Vastuutehtävä

Jokaisessa tarpossa tehdään joko johtamistehtävä tai vastuutehtävä. Vastuutehtävässä tarpojan tehtävänä on huolehtia jostakin yhdessä sovitusta asiasta esimerkiksi koloillan, retken tai sen valmistelujen aikana. Vastuutehtävät tarjoavat tarpojalle mahdollisuuden kokeilla vastuunkantoa turvallisessa ympäristössä. Vastuutehtävällä varmistetaan, että tarpoja saa kokemuksen luotettuna olemisesta ja yhteiseen hyvään osallistumisesta.

Luotsin ja vartionjohtajan tehtävänä on varmistua siitä, että vastuutehtävä on tekijälleen sopiva. Se, mikä on toiselle helppoa, voi toiselle olla lähes mahdotonta. Suositeltavaa on, että ensimmäisessä tarpossa tehdään helpompi vastuutehtävä tarvittaessa yhdessä parin kanssa ja vasta myöhemmissä tarpoissa haastavampia. Näin taataan nousujohteisuus myös vastuutehtävissä.

 

Koko ikäkauden tarpojatapaaminen (KITT)

Koko ikäkauden tarpojatapaaminen (KITT) on lippukunnan tapahtuma, jossa kaikki lippukunnan tarpojavartiot ovat yhdessä paikalla. Tapaamisissa ovat paikalla myös tarpojien vartionjohtajat sekä tarpojaluotsit. KITTissä voidaan tehdä sellaisia aktiviteetteja, jotka vaativat paljon porukkaa, ovat ohjelman vaikeimpia aktiviteetteja, joita on hankala toteuttaa kololla tai jotka vaativat jonkun asiantuntijan paikalle.

Tarpojaluotsit järjestävät koko ikäkauden toimintaa yhdessä tarpojien vartionjohtajien kanssa. Ohjelman järjestäjiksi voidaan pyytää vaikkapa vanhempia, lippukunnan muita jäseniä ja ei-partiolaisia. Luotsin tehtävänä on heti kauden alussa huolehtia, että vartion toimintasuunnitelmaan tulee mukaan muutama KITT. Lisäksi luotsi tai vartionjohtaja sopii muiden ryhmien kanssa KITTien ajat ja aiheet. Luotsi tai muu aikuinen koordinoi tapahtuman järjestämistä, vaikka tarpojien vartionjohtajat sitä konkreettisesti tekisivätkin.

Tarpojan kannalta KITT on tärkeä, koska siellä tehdään tarpojaohjelman aktiviteetteja ja tavataan muita tarpojia. Tarpojaiässä myös elinpiiri alkaa laajeta ja tarpojilla alkaa olla halu tutustua uusiin ihmisiin, ennen kaikkea vastakkaiseen sukupuoleen. Jos lippukunnassa on esimerkiksi vain yksi tarpojavartio tai on kyse tyttö- tai poikalippukunnasta, lippukunnan tulee, tai sen kannattaa, tehdä koko ikäkaudelle järjestettävässä ohjelmassa yhteistyötä sisar- tai veljeslippukunnan tai muun naapurilippukunnan kanssa.

Koko ikäkauden tarpojatapaamisia voivat olla esimerkiksi retket, talkoot, vaellukset, myyjäiset, saunaillat, kisat, taitopajat tai peli-illat. Niitä voivat olla myös aktiviteetit, joihin suositellaan asiantuntijaa tai vierailut, joihin voi osallistua isolla porukalla. Myös aktiviteetit, joihin tarvitaan paljon valmisteluja ja panostusta, kannattaa usein järjestää KITT:na. Kokoontuminen voidaan järjestää viikonloppuna tai arki-iltana.

 

Majakka

Majakka on tarpon päätöshuipentuma, jossa vartio yhdessä kokeilee oppimiaan taitoja. Majakoita voi olla tarposta riippuen hyvin monenlaisia. Tärkeintä majakan tekemisessä on muistaa, että kyseessä on ryhmätehtävä eikä yksittäisen vartiolaisen koe. Tämä tarkoittaa, yksittäisten vartiolaisten ei tarvitse osata jokaista asiaa, mutta vartion on kyettävä hoitamaan tehtävät yhdessä ilman aikuisen tai vartionjohtajan apua. Tarvittaessa vartionjohtaja voi kuitenkin neuvoa. Oleellista majakassa onkin, että siinä koetellaan opittujen taitojen lisäksi ryhmätyötaitoja.

Vartionjohtaja on majakkaa valloitettaessa vartion mukana, mutta ei aktiivisesti johda sitä. Luotsin tehtävä on huolehtia siitä, että majakka tulee tehtyä ajallaan ja että se on sopivan haastava. Vartio ja vartionjohtaja organisoivat majakan, mutta luotsi on viime kädessä vastuussa siitä, että majakka toteutuu. Luotsi ja vartionjohtaja arvioivat yhdessä majakan onnistumisen.

Majakan valinta

Suuntausvaiheessa tarpojat tekevät majakkaan liittyviä valintoja ja päätöksiä. Tällöin ohjelmaan tulee sopivasti määrätietoisuutta jo alusta alkaen. Tarppojen kuvauksissa on annettu kunkin tarpon majakalle aihepiiri, josta vartio lähtee ideoimaan itselleen sopivaksi räätälöityä versiota. Esimerkiksi yhteiskuntatarpon majakan aihe on retki vieraalle paikkakunnalle. Vartion tehtävä on määritellä minne he menevät, miten, mitä siellä tehdään ja niin edelleen.

Jokainen tarppo painottuu partio-ohjelman eri osa-alueisiin, ja näin ollen myös jokainen majakka on erilainen. Majakoiden tavoitteissa ja kuvauksissa on kerrottu, mikä on majakan tavoite. Luotsin ja vartionjohtajan tehtävänä on auttaa vartiota valitsemaan sellainen majakka, joka sopii vartion taito- ja tavoitetasolle. Riippumatta majakan toteutustavasta kuuluu jokaiseen majakkaan seuraavat kolme asiaa: majakalle tehdään pelisäännöt, majakan järjestelyjen vastuut sovitaan sekä majakan jälkeen käydään palautekeskustelu ja jälkipyykki majakasta ja kuluneesta tarposta.

Valmistautuminen majakkaan

Ennen majakkatapahtumaan lähtöä vartio laatii vartionjohtajan tai luotsin johdolla pelisäännöt tapahtumaa varten. Vartio tutustuu keskusjärjestön turvallisuusohjeeseen ja siihen, mitä se määrää majakan kaltaisesta tapahtumasta. Pelisääntöjen luomisessa on hyvä pohtia myös jokaisen omia, henkilökohtaisia rajoja. Tehdyt pelisäännöt käydään läpi luotsin kanssa, joka hyväksyy ne ja varmistaa, että kaikki olennainen on pelisäännöissä huomioitu. Tärkeimmät asiat voidaan koota kirjallisesti.

Pelisääntöjä tulee käsitellä eri näkökulmista:

Riskit ja niiden ennakointi

  • Mikä vartiosta riippumaton asia voi mennä pieleen, ja miten sitten toimitaan? (sääolosuhteet, myöhästelevät junat, sairastuminen, onnettomuudet)

Konfliktitilanteet ja niiden ratkaisu

  • Millaisissa tilanteissa saattaa syntyä henkilöiden välisiä ristiriitoja? Millaisia yhteisiä keinoja ja toimintatapoja tilanteiden ehkäisemiseksi ja purkamiseksi vartiolla on?
  • Millaisista asioista voi tulla riitaa? Miten riitoja kannattaa selvittää?
  • Miten väsymys vaikuttaa osallistujiin?
  • Miten tehtävien epätasaisen jakautumisen voi välttää?

Kaikkien huomiointi

  • Miten tsempata toisia?
  • Miten huomioida kaikkien kyvyt sekä vahvuudet että heikkoudet? (jaksaminen, esiintymishalu, uskaltaminen)
  • Miten majakassa, tai jo sitä ennen, voi tietoisesti kohottaa yhteishenkeä? (omat jutut ja jäynät, vartion omat asut)

 

Tarpon päätteeksi

Jokaisen tarpon lopussa käydään koko vartion kesken keskustelu kuluneesta tarposta ja majakasta. Keskusteluun osallistuvat myös vartionjohtaja ja luotsi. Majakan purkamisen avulla harjoitellaan palautteen antamista, toiminnan arviointia, vastuun ottamista ja pysähdytään huomaamaan, mitä tarpon aikana on opittu ja saatu aikaan. Yhteisten palautekeskustelujen lisäksi vartionjohtajan ja luotsin on hyvä antaa tarpojille välitöntä palautetta mahdollisuuksien mukaan koko tarpon ja majakkatapahtuman ajan. Esimerkiksi huonoon käytökseen kannattaa puuttua heti, silloin rakentavaa palautetta on hyvä antaa kahdenkeskisessä juttutuokiossa.

Vartionjohtaja tai luotsi voi käydä nopean palautekierroksen tarpojien kanssa majakan sujumisesta heti sen päätyttyä. Jokaiselle tulee antaa mahdollisuus kertoa välittömiä tuntemuksiaan onnistumisista ja epäonnistumisista. Samalla vartio sopii, miten majakan konkreettinen purku hoidetaan luotsin johdolla.

Keskustelussa kannattaa ottaa esille seuraavia asioita:

  • millaiset tunnelmat majakasta jäivät
  • missä onnistuttiin
  • mitä olisi voinut tehdä toisin, mitä voitaisiin muistaa seuraavassa majakassa
  • täyttyivätkö ennakko-odotukset
  • mitä opittiin
  • miten ryhmähenki toimi
  • onko tarvetta kiittää erikseen jotakuta mahdollistajaa.

Positiivinen palaute on tarpojille negatiivista palautetta tärkeämpää. Luotsin ja vartionjohtajan tehtävänä on huolehtia siitä, että jokainen saa kiitosta.

 

Siirtymät

Seikkailijasta tarpojaksi

Ennen kuin seikkailijasta tulee tarpoja, osallistuu hän siirtymään seikkailijasta tarpojaksi. Siirtymän tehtävänä on selventää seikkailijoille se, että vanha ikäkausi päättyy ja uusi ikäkausi alkaa. Siirtymän toteuttamiseen on tapoja lähes yhtä paljon kuin lippukuntia. Se voi olla viikonlopun retki, kesäleirin osa tai erillinen koloilta. Pääasia on, että siirtymä järjestetään. Lippukunnan kannattaa rohkeasti luoda omia perinteitä siirtymiin, jos niitä ei vielä ole olemassa.

Siirtymä seikkailijoista tarpojiin on selkeä tapahtuma, joka pidetään toimintakauden alussa, kun uusi tarpojavartio aloittaa toimintansa. Se voi sijoittua kevääseen tai syksyyn. Siirtymä tavoitteena on tehdä tulevaan tarpojaan vaikutus, jotta hän kokee aidosti olevansa siirtymän jälkeen vanhempi partiolaisena. Siirtymä on myös hyvä mahdollisuus pohtia lippukunnassa tulevien tarpojavartioiden kokoonpanoa. Tarpojavartio saattaa olla pienempi kuin seikkailijajoukkue, ja tytöt ja pojat ovat eri vartioissa. Murrosikäiset tytöt toimivat mielellään pienissä ryhmissä ja pojat suuremmissa ja väljemmissä lösseissä. Myös tarpojien johtaja muuttuu, kun viikoittaista toimintaa johtaa vain muutaman vuoden vartiolaisia vanhempi vartionjohtaja.

Siirtymätapahtuma aloittaa uuden vartion tarpojaohjelman. Siirtymätapahtuman järjestävät tarpojavartion luotsi ja vartionjohtajat. Siirtymätapahtuma voi olla esimerkiksi aikaisempaa pidempi ja vaikeammassa maastossa tehty päivävaellus, haastavammissa oloissa toteutettu retki tai muu tapahtuma, jossa vartiolta vaaditaan aikaisempaa enemmän. Siirtymätapahtumassa voidaan myös jo tehdä suuntauksen aktiviteetteja. Tapahtuman päätteeksi vartio voi antaa tarpojalupauksen ja vartiolaiset saavat tarpojamerkin ensimmäisen osan. Tapahtumassa voi ja kannattaa soveltaa lippukunnan omia perinteitä. Siirtymä ei saa koskaan olla ahdistava, yläasteen mopokasteen kaltainen tapahtuma, vaan sen tarkoituksena on viestiä tarpojille siirtymisestä astetta vanhempien partiolaisten joukkoon. Siksi siirtymätapahtuman tehtävät suunnitellaan vaatimustasoltaan sellaisiksi, että vartiolaiset pystyvät ne tekemään joko itsenäisesti tai uusien vartionjohtajien pienellä avustuksella, mutta että ne kuitenkin antavat haastetta ja vaativat vartion yhteistoimintaa.

Tarpojat kannattaa myös haastaa jo pohtimaan tarpojalupausta ja sen merkitystä. Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon nuorten henkilökohtaiset kehityserot, ryhmien väliset erot ja se, miten mahdollinen ryhmän sisältä tuleva paine vaikuttaa pohdintaan.

Siirtymäaikaan tai toimintakauden alussa kannattaa pitää vanhempainilta uusien tarpojien vanhemmille. Vanhempainillassa esitellään vartionjohtajat ja luotsi sekä kerrotaan, miten tarpojien ohjelma poikkeaa seikkailijoiden ohjelmasta. Illassa kannattaa mainita, että tarpojilla on jo vastuutehtäviä, jotka kohdistuvat nuorempiin ikäkausiin, ja kokoontumiskertoja voi olla aikaisempaa useammin. Aktiviteetit ja majakat vaativat aikaisempaa pidempiä toteuttamisaikoja, ja ohjelma vaikeutuu vuosi vuodelta. Myös tarpojien omat mahdollisuudet vaikuttaa aktiviteettien valintaan lisääntyy vartiolaisten kasvaessa. Vartion omien retkien lisäksi järjestetään koko ikäkauden tarpojatapaamisia, joissa voi olla läsnä myös alueen muiden lippukuntien tarpojia. Lisäksi vanhemmille on syytä kertoa, että tarpojia ei enää johda aikuinen vaan samoajaikäinen vartionjohtaja.

Tarpojasta samoajaksi

Siirtymistä tarpojasta samoajaksi kutsutaan pystytykseksi. Pystytys on samoajakaste, jonka päätarkoitus on jättää taakse vanha ikäkausi ja liittyä olemassa olevaan samoajavartioon, jatkaa yhdessä vanhan tarpojavartion kanssa samoajiksi tai perustaa kokonaan uusi vartio. Samoaja tiedostaa siirtymän avulla kuuluvansa uuteen ikäkauteen ja innostuu siitä.

Luotsit valmistelevat salaperäisen ja juhlallisen tapahtuman. Tapahtuma koostuu kolmesta osasta: kahdesta aktiviteetista (mennyttä ja tulevaa) sekä itse siirtymästä, joka voi olla esimerkiksi samoajakaste tai muu lippukunnan oma perinteinen juttu. Siirtymän tehtävänä on selventää tarpojille se, että vanha ikäkausi päättyy ja uusi ikäkausi alkaa. Lisätietoa ja vinkkejä siirtymän järjestämiseen löytyy Samoajaohjelman Siirtymät ja evästauot -taskusta.

 

Retket

Retkeily on partion suola. Retkeily on oleellinen osa partiotoimintaa, ja se tuo lisää ulottuvuutta partiosta saatuihin kokemuksiin. Partion kannalta retkeily voi olla myös paljon muuta kuin perinteinen kämppäretki, vaellus tai luontoretki. Retkiä voi tehdä erilaisiin ympäristöihin, erilaisin teemoin ja erilaisin varustein. Vain retkeilijöiden mielikuvitus on rajana. Retkiä käytetään oppimiseen, rentoutumiseen, ryhmäytymiseen tai tutustumiseen. Jo Baden-Powell piti retkiä erinomaisena keinona partiolaisten kasvattamiseen.

Retken merkitys tarpojalle

Tarpojalle retket tarjoavat mahdollisuuden jakaa vastuut ja velvollisuudet vartion kesken tasa-arvoisesti aidoissa olosuhteissa. Retket vievät nuoret pois perheen ja arjen kontrollista sekä tarjoavat monenlaisia hienoja kokemuksia, joita ei muuten voida saavuttaa. Tarpojaikäiselle nuorelle retket mahdollistavat tehokkaan ympäristön oman identiteetin etsimiseen ja kokeilemiseen.

Retket ovat nuorille hyviä projekteja, jotka tarjoavat monia vaihtoehtoja ja haastavuustasoja. Luonto ympäristönä on innostava ja muuttaa usein tylsemmät aktiviteetit mielenkiintoisiksi. Luonto itsessään on kutkuttava elementti, sillä se tuo tunteet mukaan moniin arkisiin puuhasteluihin. Aito tilanne motivoi nuorta usein tekemään aktiviteetit hyvin.

Retken suunnittelu

Retkien suunnittelu aloitetaan toimintasuunnitelmaa tehdessä mutta viimeistään suuntauskokouksessa. Silloin päätetään retkien ajankohdat, paikat ja karkeat teemat. Näin koko vartiolla on tiedossa hyvissä ajoin retkien ajankohdat. Suunnittelun päävastuu on vartionjohtajalla ja vartiolla, mutta luotsi tukee vartionjohtajaa antamalla vinkkejä hyvistä retkikohteista ja käytänteistä.

Luotsi kantaa viime kädessä vastuun retkestä ja sen turvallisuudesta. Luotsi tekee päätöksen vartion lähdöstä ja omasta mukana olostaan käyttäen harkintakykyään ja tuntemustaan vartiosta. Luotsin pitää olla tietoinen kaikista vartion suunnitelmista. Vartionjohtajan tehtävä on aina ennen retkellä lähtöä jutella luotsin kanssa retkestä ja sopia siitä, miten toimitaan. Luotsi puolestaan välittää tiedon turvallisuusohjeiden mukaisesti lippukunnanjohtajalle.

Retken varsinainen suunnittelu aloitetaan riittävän ajoissa ennen retkeä. Mikäli vartio ja sen johtaja ovat kokemattomia, on hyvä, että luotsi on mukana suunnittelussa. Tällöin luotsi seuraa, että suunnitelmat etenevät järkevästi, ja antaa tarvittaessa ohjeita. Pääsääntöisesti retki on kuitenkin vartion oma kokemus ja luotsin tehtävä on lähinnä seurata, että kaikki sujuu turvallisesti. On hyvä muistaa, että omilla retkillä kaikkein mieleenpainuvimmat kokemukset usein syntyvät pienten kommellusten kautta. Kukapa ei olisi joskus ensimmäisellä retkellään ottanut evääksi pelkkää suklaata, unohtanut makuupussia tai kastellut jalkojaan suossa. Olisi siis suotavaa, että partiossa saa yhä tehdä pieniä hölmöyksiä, sillä niistä voi oppia paljon enemmän kuin oppikirjan mukaan tehdyistä aktiviteeteista. Turvallisuudesta ei pidä kuitenkaan tinkiä missään kohtaa.

Retken toteutus

Retkellä on hyvä olla jotain suunniteltua ohjelmaa. Retki onkin hyvä paikka saada tehtyä kerralla monia aktiviteetteja. Kokeneet retkeilijät voivat mennä luontoon myös vain olemaan. Vartion johtajineen on hyvä muistaa että retkeillä voidaan muuallakin kuin luonnossa.

Retki voi olla esimerkiksi seuraavanlainen:

  • retki kaupungissa, vierailu museossa, kulttuurikohteissa tai erilaisissa kaupunginosissa
  • päivän tai kahden vaellus, jonka varrella rasteja, joiden aiheina tarpon aktiviteetteja ja pausseja
  • yhdistetty kaupunki- ja metsävaellus, jossa ollaan muuten kaupungissa, mutta mennään metsään yöksi
  • pyöräretki kaupungissa
  • juna- tai bussiretket vieraalle paikkakunnalle, lisäksi aktiviteetteja matkalla ja perillä
  • kaupunkihiihto-, kumivene-, kanootti-, rullaluistin- tai rullalautavaellus
  • palveluretki: vartio menee tekemään jotain hyödyllistä vanhainkotiin, maatilalle, majalle tai eri tapahtumiin tai tekee vastapalveluksia esimerkiksi leiripaikan antajalle.
  • sisuretkelle osallistuminen
  • yö-kaupunkivaellus: vartio tutkii kaupunkiluontoa ja kaupungin tapahtumia yöllä
  • käynti kaatopaikalla, vedenpuhdistamossa, palolaitoksella tai kirkossa
  • käynti naapuripaikkakunnan leffateatterissa tai taidenäyttelyssä
  • tarinankirjoitusvaellus
  • taidetta luonnosta -vaellus
  • valokuvausretki tai video vaelluksesta
  • jonkin rakennelman teko: lautta, rinkka, polkuauto, ahkio tai sukset, lopuksi vaellus
  • päivä aikaa rakentaa jotain, kuten katapultti, lumilinna, lautta tai sauna
  • retki ilman ruokaa, majoitteita ja vettä
  • perinnevaellus, jossa vaelletaan vanhoilla välineillä
  • eksyminen turvallisissa olosuhteissa
  • viikonloppu maastoleikkejä, kuten lipunryöstö, aarteenetsintä, maastopeli, geokätkö ja larppaus
  • kaupungissa suunnistaminen ilman karttaa, kyselemällä neuvoja
  • amazing race -tyylinen retki kaupungissa ja maastossa
  • omien rajojen etsintä: kävellään esimerkiksi niin pitkään kuin pystytään.
  • kaupunkileiri
  • vartio tekee retken leiripaikalle ennen ja jälkeen leirin tekemään ennakko- ja jälkitöitä
  • gourmet-retki leiriruokia tehden ja testaten
  • talvirieharetki kämpälle
  • talkooretki
  • kasvi-, sieni-, lintu- tai eläinretki

 

Tarpojaikäkauden ohjelmatapahtumat ja kilpailut

Ohjelmatapahtuma on piirin ja keskusjärjestön tapa tukea ohjelman toteuttamista lippukunnissa. Ohjelmatapahtumat on pääsääntöisesti suunnattu ikäkauden nuorille. Näissä tapahtumissa voidaan esimerkiksi tehdä aktiviteetteja tai toteuttaa majakka.  Ohjelmatapahtumat on hyvä ottaa huomioon suunnitellessaan seuraavaa toimintakautta. Ohjelmatapahtumien osalta luotsin tärkeimpiä tehtäviä on välittää tietoa, mainostaa ja kannustaa tarpojia osallistumaan ohjelmatapahtumiin.

 

Tarpojien taitopäivät

Tarpojien taitopäivät on piirin järjestämä tapahtuma, jossa tavoitteena on, että tarpojat oppivat uusia asioita ja tapaavat muita samanhenkisiä nuoria. Tarpojien taitopäivillä tarpojat voivat oman vartionsa kanssa tehdä tarppoihin kuuluvia aktiviteetteja. Tarpojien taitopäivillä tehtävät aktiviteetit ovat haastavia aktiviteetteja, joita kaikki lippukunnat eivät pysty välttämättä tarjoamaan tai ne koetaan muuten hankaliksi toteuttaa. Taitopäivillä voidaan myös opetella sellaisia taitoja, joiden avulla tarpojavartio voi tehdä viikkotoiminnassaan aktiviteetteja.

Tarpojien taitopäivät voidaan toteuttaa siten, että taitopäivillä tehdään vain johonkin tiettyyn tarppoon kuuluvia aktiviteetteja tai samoilla päivillä voidaan tehdä useisiin tarppoihin liittyviä aktiviteetteja.

Tarpojien taitopäivien tärkeä elementti on myös muiden tarpojien tapaaminen ja hauskan pitäminen. Luotsi voi keskustella vartionjohtajien kanssa tarpeellisista taitopäiväaktiviteeteista ja välittää tiedot piirille esimerkiksi aluetapaamisten yhteydessä. Tarpojavartioiden kannattaa osallistua taitopäiville useamman kerran tarpoja-aikanaan. Taitopäiville voi osallistua, vaikka sillä hetkellä tehtävä tarppo on eri kuin taitopäivien kohdetarppo.

 

Partiotaitokilpailut

Piiri järjestää tarpojaikäisille vuosittain vähintään yhden partiotaitokilpailun. Lisäksi keskusjärjestö järjestää tarpojaikäisille vuosittain kevät- ja talvi-sm-kilpailut. Partiotaitokilpailu on partio-ohjelmaan perustuva, maastossa tapahtuva vartiokilpailu. Kilpailut ovat päiväretkiä, joiden aikana maastossa liikutaan jalan tai hiihtäen ja rasteilla tehdään yhdessä erilaisia taitoja ja tietoja vaativia tehtäviä. Tehtävät perustuvat tarpojaohjelmaan, ja ne tukevat ohjelman aktiviteetteja ja kasvatustavoitteita. Lisäksi kisoissa tarvitaan myös yleisiä, esimerkiksi koulussa tai muissa harrastuksissa opittuja tietoja ja taitoja.

Kilpailuun voi valmistautua tehtäväluettelon antamien vihjeiden avulla esimerkiksi vartion kokouksissa. Partiotaitokilpailut tukevat kilpailuvartion yhteishengen kehitystä ja opettavat vartiota toimimaan ryhmässä. Ne kehittävät johtamis- ja vaikuttamistaitoja, aloitteellisuutta, vastuullisuutta, järjestelmällisyyttä ja tavoitteenasettelua sekä toimimaan luonnon ehdoilla.

Luotsin tehtävä partiotaitokilpailujen osalta on kannustaa vartioita lähtemään kisoihin ja huolehtia, että kisat tulevat huomioiduksi suuntauskokouksessa. Luotsi voi myös auttaa vartion valmistautumisessa. Kilpailujen säännöt kannattaa tarkistaa keskusjärjestön ohjeista.

 

Piirimajakka

Piirimajakka on suunnattu ensisijaisesti niille lippukunnille, jotka syystä tai toisesta eivät pysty tarjoamaan tarpojilleen omaa majakkaa. Piirimajakoita järjestetään tarpeen mukaan noin kerran vuodessa. Piiri tiedottaa majakasta hyvissä ajoin lippukunnille, jolloin sen ajankohta voidaan ottaa huomioon tarpojaohjelman suunnittelussa.

Luotsin tehtävä on pohtia lippukunnan valmiuksia järjestää omia majakoita sekä välittää tarvittaessa tietoa piirille lippukunnan tarpeista. Periaatteessa majakka on vartion itse suunnittelema tapahtuma, jota piiri tukee eri tavoin. Luotsin ja vartionjohtajan on siis hyvä selvittää, kuinka paljon suunnittelua tai ennakkovalmisteluja piirimajakka vaatii vartiolta.

 

Suuremmat leirit

Partiopiirit järjestävät omia piirileirejä toimintakalenteriensa mukaisesti. Leirille osallistuminen on osa tarpojan ohjelmaa.

Finnjamboree eli keskusjärjestön suurleiri järjestetään joka kuudes vuosi. Tästä johtuen jokaisella partiolaisella ei ole mahdollisuutta osallistua finnjamboreelle tarpojana. Leirillä tarpoja saa kokemuksen isompaan organisaatioon kuulumisesta ja suurleirillä mukana olemisesta. Piirileirien tapaan finnjamboreelle osallistuminen on osa tarpojan ohjelmaa. Leirillä tapaa muita partiolaisia eri puolilta Suomea ja maailmaa.

Kansainvälisiä leirejä ovat neljän vuoden välein järjestettävät maailmanlaajuiset jamboreet sekä eri maiden järjestämät omat leirit. Keskusjärjestö järjestää vuosittain matkan jollekin kansainväliselle leirille. Jokaisella leirillä on omat ikärajansa leiriläisille. Leireistä saa tietoa muun muassa keskusjärjestön nettisivulta.

 

JOTA ja JOTI

JOTA (Jamboree On The Air) ja JOTI (Jamboree On The Internet) järjestetään vuosittain lokakuun kolmantena viikonloppuna. Tällöin partiolaiset ympäri maailmaa kokoontuvat radioiden ja Internetin välityksellä vaihtamaan kuulumisia ja tutustumaan muiden maiden partiolaisiin.

JOTA ja JOTI voidaan järjestää osana lippukuntaretkeä tai tarpojavartion retkeä, jos paikalle saadaan asianmukaiset varusteet. JOTA:n osallistuminen vaatii radioamatöörien apua, sillä radiotaajuuksien käyttö on Suomessa säänneltyä. Suomen Radioamatööriliitto SRAL auttaa mielellään.

Tapahtumiin kuuluu lisäksi useita erilaisia partioaktiviteetteja, joissa hyödynnetään yhteyksiä. Aktiviteetteja tarjotaan muun muassa WOSM:n virallisilla sivuilla www.scout.org. Monet lippukunnat ja piirit järjestävät JOTA- ja JOTI -tapahtumia, joihin voi mennä tutustumaan toimintaa

 

Ohjelman toteuttaminen

Tarpojakokous

Tarpojakokoontuminen kannattaa aloittaa noin vartin mittaisella leikillä, jossa tarpojat saavat purettua energiaansa. Tarpojaikäiset innostuvat helposti vielä leikkimään, vaikka toisinaan esittäisivätkin muuta, kunhan leikit ovat heille sopivia. Lapselliseltakin tuntuva energianpoistoleikki uppoaa tarpojiin, kunhan se naamioidaan heille kiinnostavaksi ja kaupataan nuorten kielellä. Leikin aikana myös mattimyöhäiset voivat vielä saapua paikalle. Johtajan kannattaa muistaa, että tarpojaikäisten pienestä myöhästymisestä ei kannata tehdä numeroa. Tietenkään jatkuvaa myöhästelyä ei kannata sietää. Leikin jälkeen on vuorossa joka kokoontumisessa toistuva aloitusrituaali, joka voi olla esimerkiksi jokin partiohuuto tai vartion oma huuto. Tässä vaiheessa vartionjohtaja myös varmistaa, että kaikki ovat varmasti saapuneet paikalle.

Kun kokous on kunnolla avattu, siirtyy vartio toimintaan. Joka kokouksessa kannattaa pitää 5–10 minuuttia kestävä vartioneuvosto, jossa käsitellään tarvittaessa ilmoitusasiat, kerrataan lyhyesti edellisen kokouksen asiat ja käydään läpi illan ohjelma. Vartioneuvoston jälkeen vuorossa on varsinaisen aktiviteetin tekeminen. Siihen on varattu aikaa noin 45 minuuttia. Aktiviteetissa vartio opettelee jonkin uuden asian ja tarvittaessa apuna voidaan käyttää aiemmin opittuja taitoja.

Aktiviteetin jälkeen pidetään paussi. Paussi on toiminnallinen harjoitus, esimerkiksi peli tai leikki, jonka tarkoituksena on pysäyttää tarpoja elämään liittyvien asioiden äärelle. Paussi voi liittyä läheisesti kokoontumisen aiheeseen tai vartiolle sillä hetkellä tärkeään aihepiiriin. Paussien kestot vaihtelevat suuresti. Vartionjohtajan tai luotsin kannattaa ottaa tämä huomioon kokousta suunnitellessaan. Joskus paussi voi kestää koko kokouksen ajan. Kokouksen päätteeksi pidetään vielä perinteinen lopetusrituaali, kuten sisaruspiiri.

Kun kokous on ohi, on vartionjohtajan hyvä merkitä toteutetut aktiviteetit muistiin esimerkiksi partiorekisteri Kuksaan. Tällöin myös tarpoja huoltajineen pystyy jälkikäteenkin seuraamaan, mitä kaikkea tarpoja on partiossa oppinut.

Yhteydenpito kotiin

Tarpojaikäkaudessa haasteen kotiväen kommunikointiin tuo se, että vartiolla on huoltajien näkökulmasta useita johtajia: luotsi ja vartionjohtajat. Huoltajille onkin hyvä kertoa heti alussa, mikä on kenenkin rooli. Lähtökohtaisesti vartionjohtaja pitää yhteyttä kotiväkeen. Vartionjohtaja välittää tiedon erilaisista kokouksista, retkistä ja leireistä sekä muista asioista. Luotsin on hyvä seurata yhteydenpidon aikataulua ja laatua sekä ohjata ja auttaa vartionjohtajaa tässä. Ongelmatapauksissa olisi hyvä ohjata huoltajat olemaan yhteydessä luotsiin. Vartionjohtaja voi koska hyvänsä kääntyä luotsin puoleen yhteydenpitoon liittyvissä asioissa. Ainakin uusien tarpojien huoltajille kannattaa pitää vanhempainilta.

Meripartio-ohjelman toteuttaminen tarpojaikäkaudessa

Meripartio on yksi tapa toteuttaa partiokasvatusta. Meripartion tavoitteena on yleisten partion kasvatustavoitteiden ohella kasvattaa vastuuntuntoisia merenkulkijoita, jotka liikkuvat vesillä turvallisesti ja kunnioittavat vesistöjen luontoa ja kanssaveneilijöitä.

Tarpojaohjelmassa erityisesti meripartiolaisille suunnatut aktiviteetit on sijoitettu valinnaisten aktiviteettien suhde ympäristöön -osioon. Talvikaudella toiminta keskittyy asioiden opetteluun teoriassa ja jäiden sulettua niitä päästään kokeilemaan käytännössä. Meripartioaktiviteetit luovat pohjan veneenohjaajakoulutukselle (VOK). VOK:lla jo opittuihin asioihin syvennytään ja uusia taitoja opitaan niin teorian kuin käytännön tasolla. Monella lippukunnalla on omia, juuri heidän koulutusalukselleen suunniteltuja aktiviteetteja. Nämä aktiviteetit ovat hyvä tapa soveltaa yhteistä partio-ohjelmaa.

Varsinaisten meripartioaktiviteettien lisäksi lähes kaikki muut aktiviteetit ovat tavalla tai toisella toteutettavissa vesiympäristössä. Esimerkiksi tarpojavartion viikonloppupurjehdukset ovat hyviä paikkoja purjehdustaitojen ylläpidon lisäksi toteuttaa tarpojien aktiviteetteja. Samoin vaikkapa johtamis- tai vastuutehtävään liittyvät aktiviteetit voi toteuttaa lippukunnan alukseen ja purjehdusporukkaan liittyen. Partio-ohjelma.fi –sivusto ottaa mielellään vastaan uusia aktiviteetin toteutusvinkkejä.

Valtaosa meripartiotaidoista opitaan käytännössä. Meripartiosta kiinnostuneiden tarpojien kannattaakin ottaa yhteyttä paikalliseen meripartiolippukuntaan ja pyytää päästä mukaan purjehduksille. Muutaman vuoden välein järjestetään valtakunnallinen meripartioleiri Satahanka, jossa tarpoja pääsee tutustumaan meripartiolaisiin ympäri maata.

Tarpojaohjelman soveltaminen

Ohjelmaa rakennettaessa on tehty valintoja ja ratkaisuja, kuten erillisvartio ja viikoittaiset kokoontumiset, joiden tavoitteena on ollut ensisijaisesti nuoren oman kehitysvaiheen tukeminen. Ohjelmassa on paljon toteutusvinkkejä, jotta sitä on helppo soveltaa erilaisten lippukuntien ja tarpojavartioiden tarpeisiin sopivaksi. Soveltaminen on sallittua ja jopa suositeltavaa.

Kun tarpojaohjelmaa toteutetaan lippukunnissa, keskeisintä on jokaisen 12-15-vuotiaan mahdollisuus omaa kasvua tukevaan ikäkautensa ohjelmaan. Tarpojaikäisiä ei siis voi käyttää lippukunnassa vielä johtajatehtäviin ja muihin vastuutehtäviin. Tarpoja voi oman kiinnostuksensa ja lippukunnan tarpeiden mukaan toimia erilaisissa vastuutehtävissä, mutta hänellä on oltava aikuinen tuki sekä oikeus tarpojaohjelman toteuttamiseen. Koska partio on kasvatusjärjestö, nuoren tarpeet on laitettava lippukunnan tarpeiden edelle.

Pakolliset tarpot voidaan tehdä missä tahansa järjestyksessä. Lisätarpot on tarkoitettu kolmevuotisen tarpojaohjelman toteuttamiseen. Tarpojat voivat itse valita, missä järjestyksessä tarpot tehdään, tai vaihtoehtoisesti lippukunta tai luotsi valitsevat järjestyksen. Luotseille voi olla etua siitä, että kaikki tarpojavartiot tekevät samaa tarppoa. Tällöin KITTin ja majakan järjestelyissä voidaan mennä samoilla suuntaviivoilla.

Aktiviteettien ja niiden toteutuksen valinnassa on vartionjohtajan ja erityisesti luotsin löydettävä sellainen taso, jolla aktiviteetti on mielekäs toteuttaa. Erilaiset toteutusvinkit antavat mahdollisuuden monenlaisiin vaihtoehtoihin vartion tarpeen mukaan. Pakolliset aktiviteetit on kaikkien tehtävä, mutta niissäkin toteutustapoja on monia erilaisia. Pakolliset aktiviteetit on valittu sillä perusteella, että ne tekemällä täyttyvät ikäkauden kasvatustavoitteet. Mikäli pakollinen aktiviteetti on pakko jostain syystä jättää pois, on huolehdittava siitä, että samat kasvatukselliset tavoitteet saavutetaan jollain korvaavalla aktiviteetilla. Pakollisten aktiviteettien lisäksi tulee valita valinnaisia aktiviteetteja siten, että jokaisesta kasvatustavoitteiden suhteesta (itseen, toiseen, yhteiskuntaan ja ympäristöön) tulee tehtyä vähintään yksi aktiviteetti. Ryhmistä voi halutessaan valita useamman aktiviteetin.

Jos toteutusvinkeistä ei löydy sellaista, jota vartio tai  lippukunta ehdottomasti tarvitsee, on sillä mahdollisuus tehdä oma toteutustapa aktiviteettiin. Uuden valinnaisen toteutustavan tekemisessä tulee kuitenkin pitää huolta, että aktiviteetin tavoite täyttyy. Uudet vinkit kannattaa vinkata myös muille tarpojajohtajille ympäri Suomen partio-ohjelma.fi-sivustolla.

Kaikkea mahdollista ei kannata yrittää tehdä yksin oman lippukunnan voimin. Eteenkin KITTejä ja majakoita kannattaa järjestää jollain lippukuntaporukalla vuoron perään tai yhdessä. Tällä tavalla järjestämisen taakka pienenee kunkin lippukunnan osalta ja tarpojat pääsevät tapaamaan yhä laajemmin uusia tuttavuuksia. Esimerkiksi jos lippukunnassa on pelkkiä tyttövartioita, kannattaa koettaa löytää poikatarpojavartioiden täyttämiä lippukuntia. Tarpojaikäiselle on tärkeää kontakti vastakkaiseen sukupuoleen.

Jos lippukunnassa ei ole samoajia johtamaan tarpojavartiota, voidaan tämä tilanne hoitaa siten, että aikuinen käy kokouksissa ja toimii vartiojohtajan sijaisena eli sijaisjohtajana. Sijaisjohtajan pesti on aina vain väliaikainen, ja tilalle pyritään saamaan samoajajohtaja mahdollisimman pian.

Joka tarpojavartiolla tulee olla aikuinen luotsi. Jos aikuisia ei riitä, on parempi että vartiolla on luotsin tehtävässä vaeltaja, kunnes pestiin löydetään aikuinen. Vaeltajien kanssa on muistettava, että heidän taustallaan ja tukenaan tulee olla aikuinen.

Seikkailija- ja tarpojaikäkausien yhteenlaskettu pituus on viisi vuotta. Tämän voi jakaa siten kuin lippukunnassa katsotaan lapsen ja nuoren kasvun kannalta parhaaksi. Kummankin ikäkauden ohjelma on suunniteltu siten, että ohjelmaa voi tehdä kahdesta kolmeen vuoteen. Mahdollista on myös esimerkiksi vuodenvaihteessa siirtyä ikäkaudesta toiseen.

Vartion rakenne

Tarpojaohjelmaa voidaan toteuttaa vartiossa, jossa jäsenet ovat samanikäisiä (yhtenäisvartiossa), tai vartiossa, johon tulee vuosittain mukaan nuorempia tarpojia (putkivartiossa). Tässäkin soveltaminen lähtee lippukunnan perinteistä ja omasta tilanteesta. Pienessä lippukunnassa on luultavasti käytännöllistä, että kaikki tarpojat ovat samassa vartiossa, vaikka olisivat eri-ikäisiä. Isossa lippukunnassa voi olla mahdollisuus esimerkiksi muodostaa seikkailijavartiosta tarpojavartio, jolloin vartion jäsenet tuntevat toisensa ja heillä on jo yhteistä partiotaivalta takana. Tarpoille ei ole tiettyjä tekovuosia, joten koko vartio pystyy kokoamaan aktiviteeteista yhteisen toimintasuunnitelman.

Uusia jäseniä mukaan toimintaan

Tarpojavartioon voi tulla mukaan missä vaiheessa tahansa. Helpoiten tämä onnistuu uuden tarpon alkaessa. Jokaisen tarpon alussa on suuntautumisvaihe, joka on luonnollinen paikka uusien jäsenten sisään ajamiseen. Suuntautumisvaiheen aktiviteetit voidaan tehdä siten, että vartiossa pidempään olleet jäsenet kertovat uudelle jäsenelle vartion säännöistä sekä tarpojien lupauksesta ja ihanteista. Uuden jäsenen liittyessä ryhmään ryhmä tulee ryhmäyttää uudelleen. Vartion uusi jäsen saattaa hyvin tulla mukaan myös kesken tarpon. Tällöin edellä mainittuihin asioihin kannattaa panostaa viimeistään seuraavan tarpon alussa eli seuraavassa suuntautumisvaiheessa.

Uusi tarpoja antaa tarpojien lupauksen joko seuraavassa suuntautumisvaiheessa tai erikseen tilaisuudessa, jonka vartio on järjestänyt. Tässä yhteydessä tarpoja saa myös tarpojien merkin keskiosan. Jos uusi jäsen on tullut mukaan kesken tarpon, voi vartio yhdessä päättää, onko hän ehtinyt tehdä riittävästi aktiviteetteja saadakseen kyseisen tarpon merkin.

Lippukunnan perinteet

Tarpojaohjelmassa on hyvin tilaa valinnaisuudelle ja uusille aktiviteettien toteutustavoille. Aktiviteettien toteutusvinkkejä voi ja kannattaa jakaa verkossa muillekin partio-ohjelma.fi -sivustolla. Myös lippukunnan omia perinteitä ja vahvuuksia voidaan tuoda esille ohjelman toteutuksessa. Lippukunnassa voidaan esimerkiksi sopia, että erätaitoaktiviteetteja tehdään perusohjelmaa enemmän. Tarpojaohjelman aktiviteetit sopivat hyvin osaksi lippukuntien perinteitä ja tapahtumia.

Sisupartiolaiset tarpojaohjelmassa

Muiden ikäkausien ohjelmien tapaan myös tarpojaohjelma pitää sisällään monenlaisia aktiviteetteja. Ohjelmaa voidaan käyttää soveltaen hyvinkin erilaisten sisupartiolaisten kanssa.

 

 

Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry

Töölönkatu 55
00250 Helsinki