Sudenpennut - Akelan opas

Sudenpennut ovat 7–9-vuotiaita partiolaisia, joiden ryhmää kutsutaan laumaksi. Sudenpentulaumaa johtaa akela. Akela on tehtävään koulutettu aikuinen tai vaeltajaikäinen. Akelana tehtäväsi on vastata lauman toiminnasta ja turvallisuudesta ja toimia esimerkkinä sudenpennuille.

Sudenpentuohjelma koostuu jäljistä. Sudenpentutoiminnassa ei kiristellä hampaita tai viritellä kisakamppeita, vaan nautitaan alkavasta seikkailusta. Leikeillä ja tarinoilla on olennainen rooli sudenpentujen maailmassa. Leikinomaisesti opetellaan yhdessä toimimista ja uusia taitoja. Viikoittaisten laumailtojen lisäksi sudenpennut tapaavat toisiaan retkillä ja muissa partiotapahtumissa, kuten kesäleirillä ja sudenpentujen partiotaitokilpailuissa.

Sudenpentuohjelmassa tehdään monipuolisia aktiviteetteja sisällä ja ulkona, kololla ja retkillä. Tärkeää on, että sudenpennut pääsevät itse tekemään konkreettisesti asioita. Akelan kannattaakin huomioida toiminnassa tekemällä oppimisen ja leikin avulla opettamisen keinot. Sudenpentuikäinen lapsi on vielä paljon kiinni kodissaan ja perheessään, joten ensimmäiset retket ja irtaantumiset tutusta ympäristöstä tarjoavat akelalle myös haasteita ja mahdollisuuksia oppimiseen.

Sanasto

Aikuinen

Yli 22-vuotias partiolainen

Akela

Ikäkausijohtaja eli sudenpentulauman johtaja, joka on tehtävään koulutettu aikuinen tai vaeltajaikäinen. Usein laumalla on kaksi akelaa, joista toinen voi olla apuna toimiva aikuinen, vaeltaja tai samoaja.

Askel

Aktiviteetti; osa jäljen (eli aktiviteettikokonaisuuden) sisältämistä askeleista on pakollisia ja osa valinnaisia.

Erillislauma

Laumassa on vain tyttöjä tai poikia.

Ikäkausivastaava

Sudenpentuikäkauden vastaava akela, jonka vastuulle kuuluu sudenpentutoiminnasta ja sen johtajista huolehtiminen. Ikäkausivastaava voi myös toimia akelan tukena, mikäli akela kuuluu itse johonkin ikäkauteen (vaeltajiin tai samoajiin).

Jälki

6–12 askeleen muodostama teemallinen aktiviteettikokonaisuus, esim. ensiapu-jälki tai suunnistus-jälki.

Jälkimerkki

Kankainen oikeaan hihaan kiinnitettävä merkki, jonka sudenpentu saa tehtyään kaikki vaadittavat askeleet jäljestä.

Kolo

Kokoontumispaikka.

Koloilta

= sudenpentujen kokoontuminen = kokous = laumailta

Kuksa

Kuksa on keskusjärjestön jäsenrekisteriohjelma, jonka kautta ilmoittaudutaan valtaosaan partiotapahtumista ja jonne aktiviteettikortin tapaan merkitään tehdyt aktiviteetit.

Lauma

Sudenpentujen toimintaryhmä.

Luotsi

Tarpoja-, samoaja- tai vaeltajaikäkausijohtaja. Voi toimia akelan tukihenkilönä, mikäli akela kuuluu itse johonkin kahteen vanhimmasta ikäkaudesta (vaeltajiin tai samoajiin).

Nokkapentu

Sudenpentu, jolla on vastuutehtäviä.

Putkilauma

Lauma, johon otetaan joka vuosi lisää sudenpentuja. Laumaan kuuluu eri-ikäisiä lapsia.

Päätösmerkki

Metallinen tassunmallinen merkki, joka saadaan sudenpentuikäkauden päätteeksi ja jota kannetaan partiopaidan vasemmassa taskussa läpi ikäkausien.

Samoaja

15-17-vuotias partiolainen

Seikkailija

10-12-vuotias partiolainen

Siirtymä

Siirtymällä tarkoitetaan siirtymistä ikäkaudesta toiseen. Lippukunnan on hyvä ylläpitää perinteitä, joilla vanha ikäkausi jätetään taakse ja siirrytään täysivaltaiseksi jäseneksi seuraavaan ikäkauteen

Sisaruspiiri / veljespiiri / siskospiiri

Piiri, jossa pidetään käsistä kiinni siten, että omat kädet ovat ristissä vasen käsi päällimmäisenä. Muodostetaan partiotilaisuuksien päätteeksi.

Sisupartio

Aisti-, liikunta- ja kehitysvammaisille suunnattua ja sovellettua partiotoimintaa.

Sudenpennun jäljet -kirja

Sudenpennun oma kirja, johon merkitään tehdyt aktiviteetit ja jossa on myös ohjeita ja vinkkejä sekä tehtäviä sudenpennuille.

Sudenpentu

7–9-vuotias partiolainen.

Tarpoja

12-15-vuotias partiolainen

Toteutusvinkki

Jokaisen aktiviteetin yhteydessä on annettu erilaisia ideoita toteuttaa aktiviteetti. Joidenkin aktiviteettien kohdalla yhden toteutusvinkin tekeminen riittää, jonkin toisen aktiviteetin kohdalla on hyvä tehdä useampi toteutusvinkki.

Vaeltaja

18–22-vuotias partiolainen.

Yhteislauma

Laumassa on sekä tyttöjä että poikia.

Yhtenäislauma

Samanikäisten sudenpentujen muodostama lauma.

Sudenpentuikäinen lapsi

Yksilöllisyydestä huolimatta kaikki lapset noudattavat kehityksessä tiettyjä portaita. Kunkin portaan kiipeäminen kestää kuitenkin kullakin oman aikansa, ja niinpä sudenpentujen fyysisessä ja henkisessä kehityksessä voi olla huomattaviakin eroja. Yksi partion erityinen ajatus kuitenkin on, että pienikin osaa paljon asioita ja pystyy niitä tekemään itsenäisesti yhä enenevässä määrin. Tässä suhteessa partio eroaa esimerkiksi monista kerhoista: partiossa pyritään antamaan myös pienelle sudenpennulle vastuuta itsestään. Jo 7-vuotias pystyy lähtemään yöretkelle ja valmistamaan puukko kädessä makkaratikkua ilman isän ja äidin holhousta. Partion ei siis ole tarkoitus olla kerho, jossa vain leikitään ja askarrellaan. Toisaalta toiminta ei myöskään saa olla liian ylimitoitettua – pienet sudenpennut tarvitsevat sopivankokoisten haasteiden lisäksi huolenpitoa.

Sudenpentuikäiselle lapselle ovat tärkeitä

• turvallisuuden tunne
• oma ryhmä
• toiminta ja leikit
• uusien asioiden oppiminen.

Psyykkinen ja sosiaalinen kehitys

Kyky ryhmätoimintaan kehittyy huomattavasti 7–9-ikävuosien aikana. Akelan kannalta tämä tarkoittaa, että jokainen sudenpentu on otettava tasapuolisesti huomioon. Akelan tehtävänä on tehdä jokainen sudenpentu näkyväksi ja hänen äänensä kuuluvaksi. Ketään ei saa jättää syrjään, vaan jokaisen sudenpennun on tunnettava tulevansa hyväksytyksi joukkoon. Varsinkin uusien sudenpentujen olo on tehtävä laumassa kotoisaksi, jotta he saavat kokea myönteisiä tunteita, iloa ja hyväksyttynä olemista.

Sudenpennut pursuavat energiaa ja liikkumishalua. Kaikkea pitää tutkia ja jäsennellä. Kokeilemalla, kyselemällä, haistelemalla ja maistelemalla lapsi laajentaa käsitystään maailmasta. Akelan tulisikin kannustaa sudenpentuja omiin havaintoihin. Sopivan kokoisista tehtävistä selviäminen innostaa lasta ja tuottaa onnistumisen elämyksiä. Lapselle kiitos ja kehuminen ovat tärkeitä. Akela varmistaa, että jokainen pentu saa osakseen kannustusta ja positiivisia tunteita omasta itsestään. Hänen tehtävänään on luoda laumaan salliva oppimisilmapiiri ja kannusta pentuja kasvavissa haasteissa.

Leikkivä lapsi

Leikki on tavallaan lapsen työtä. Sudenpentuikäiset lapset käyttävät vielä suuren osan ajastaan leikkiin. Kaikki lapset nauttivat leikeistä ja jännittävästä mielikuvitusmaailmasta. Mielikuvitus ja leikki ovat sudenpentuikäisten lasten elämän suola. Sääntöleikit ovat tärkeitä sudenpentuikäisille, mutta häviäminen voi olla vielä vaikeaa. Akelan tehtävänä on leikinjohtajana toimiessaan selittää säännöt selkeästi ja opettaa pennut häviämään reilusti.

Akelan kannattaa hyödyntää mielikuvitusta myös laumassa. Sudenpennut on helppo saada eläytymään esimerkiksi tarinoihin, kunhan akela itse on innostunut. Akelan kannattaa aika ajoin kuitenkin muistuttaa siitä, mikä on totta ja mikä kuviteltua. Vaikka useimmat ymmärtävät jo toden ja kuvitellun välisen rajan, voi se vielä joillakin lapsilla olla häilyvä, ja eron ymmärtämiseksi tarvitaan aikuisen tukea ja oikeiden käsitysten vahvistamista.

Turvallisuus

Ennen kaikkea sudenpentuikäinen lapsi kaipaa turvallisuutta. Sudenpentuiässä useimmat lapset ovat jo tottuneet viettämään päivänsä kodin ulkopuolella, mutta irtautuminen vanhemmista yöretken ajaksi voi silti olla iso asia. Monet arkisetkin asiat saattavat herättää pennuissa pelkoa. Esimerkiksi pimeä voi retkellä siivittää mielikuvituksen liikkeelle. Akelan kannattaa keskustella yhdessä sudenpentujen kanssa erilaisista peloista. Pelkojen kohtaamista voi myös harjoitella esimerkiksi erilaisten roolileikkien avulla. Pelkoja on sitä helpompi ennaltaehkäistä mitä parempi ilmapiiri laumassa on. Pelot voivat olla hyvin erilaisia. Pienintäkään pelkoa ei saa silti väheksyä. Lapsen maailmassa ne ovat totista totta. Sudenpentujen pelot kannattaa ottaa käsittelyyn, kun niitä ilmenee. Akelalta vaaditaan taitoa tunnistaa ja tarttua tilanteisiin silloin, kun ne ovat sudenpennuille tärkeitä.

Pelkojen käsittely sudenpentulaumassa edellyttää, että akela tuntee pentunsa hyvin ja että laumassa on kaikkien kesken myönteinen, luottavainen henki. Syvemmälle asioihin ja hyviin käytännöllisiin ratkaisuehdotuksiin päästään usein näyttelemällä kuviteltuja ja ehkä todellisiakin tilanteita, joihin akela virittää pienellä tarinalla.

Fyysinen kehitys

Kouluikäisten lasten väliset erot voivat olla huimia. Pituus ja paino vaihtelevat samoin kuin kyvyt ja taidot. Lauman kanssa touhutessa onkin hyvä huomioida lasten yksilölliset erot ja sovittaa toiminta niiden mukaan. Sudenpentuikäiset ovat yleensä aktiivisia ja liikunnallisesti innokkaita. Oman kehon hallinta kehittyy pikkuhiljaa. Onnistumisen elämykset ja uusien taitojen oppiminen vahvistavat lapsen itsetunto. Akelan tehtävänä on varmistaa, että jokaisella on tähän mahdollisuus. Akelan on kuitenkin huomattava, että lapsi saattaa olla myös uhkarohkea. Hän ei välttämättä ymmärrä vahingoittumisen vaaraa, joten akelan tehtävänä on tarjota turvallinen seikkailu.

Eroavaisuuksia voi olla myös esimerkiksi motorisissa kyvyissä. Toiselta langan pujottaminen neulaan onnistuu, kun toiselle se voi olla turhan ylivoimainen tehtävä. Sorminäppäryyttä voi harjoittaa askartelemalla, piirtämällä ja kirjoittamalla. Luku- ja kirjoitustaito kehittyy yleensä viimeistään toisella koululuokalla, mikä kannattaa huomioida erityisesti nuorempien sudenpentujen tehtävänannoissa ja toiminnassa.

Retkillä on tärkeää varmistaa sudenpentujen turvallisuuden tunteen säilymiseksi riittävä unen- ja ravinnonsaanti. Sudenpennut tarvitsevat keskimäärin 10 tuntia unta vuorokaudessa, jotta virtaa riittää seuraavankin päivän ohjelmiin. Sudenpentujen kanssa kannattaa varautua kaikenlaisiin tilanteisiin, esimerkiksi pienten sudenpentujen kanssa yökastelu ei ole tavatonta. Akelan on hoidettava asiat hienotunteisesti ja niin, ettei sudenpentu joudu kokemaan häpeää.

Eri-ikäiset sudenpennut

Aloitteleva sudenpentu

Nuorimmat sudenpennut pitävät kiinni säännöistä, ja aikuisen sana on laki. Sääntöjen on tässä vaiheessa oltava hyvin selkeitä ja konkreettisia, esimerkiksi kengät riisutaan aina kololla ja käytävällä ei saa juosta. Johtaja on heille esikuva ja aikuisidoli. Heille on tärkeää aikuisen huomio, eivätkä he yleensä vielä kapinoi johtajan auktoriteettia vastaan. Varsinkin nuoret sudenpennut haluavat tehdä usein samaa kuin heidän ihailun kohteensa. He myös jatkuvasti hakevat tämän hyväksyntää. Myös koulun antamat opit koetaan uusiksi ja tärkeiksi. Ei ole harvinaista kuulla sudenpennun perustelevan: ”Meidän ope sanoi, että…” Akelan olisikin syytä selvittää pentujen kanssa koulun ja partion eroa. Esimerkiksi säännöt ovat koulussa erilaiset.

Varttuneempi sudenpentu

Varttuessaan sudenpentu alkaa hiljalleen löytää paikkansa laumassa ja suuntautua entistä enemmän ulkomaailmaan. Hän elää itsenäistymisvaihetta, jossa kodin merkitys vähenee ja kodin ulkopuoliset ihmissuhteet alkavat merkitä enemmän. Toisten pentujen mielipiteet, kiitokset ja suosio ovat entistä tärkeämpiä. Partiotoimissa korostuvat jännät jutut ja elämykset. Ryhmässä toimiminen alkaa sujua paremmin. Sudenpentu voi jo asettaa ryhmän edun oman etunsa edelle. Tämä voi toisaalta näkyä laumahengen vahvistumisena mutta toisaalta myös klikkiytymisenä.

Akelan on syytä huolehtia, ettei kukaan jää ulkopuoliseksi. Vanhemmat sudenpennut alkavat viimeistään tässä vaiheessa havaita ihmisissä erilaisuutta, ja siksi on tärkeää luoda laumaan avoin ilmapiiri. Vanhempi sudenpentu uskoo jo enemmän itseensä ja haluaa myös kokeilla kykyjään, kuitenkin turvallisesti tutussa ympäristössä. Vaikka sudenpentu saattaa olla itsevarma ja itsenäinen sekä kokeilla omia rajojaan, akela on edelleen auktoriteetti ja säännöt ovat tärkeitä.

Sudenpentu näyttää ulospäin ehkä jo ison pojan tai tytön merkkejä, mutta pinnan alta löytyy vielä pitkään pieni lapsi, jolta saattaa tulla helposti itku silmään, kun jotain sattuu. Seikkailijaikää lähestyessään pennusta tulee entistä kypsempi ja tasapainoisempi, ja hän hallitsee myös fyysisesti itsensä paremmin. Seikkailijavaiheeseen valmistautumassa olevalle vanhemmalle sudenpennulle voi jo antaa enemmän vastuullisia tehtäviä. Akelan tehtävä on tässä vaiheessa toimia ohjaavana tukena.

Sudenpentujen kasvatustavoitteet

Partio on kasvatustoimintaa, jonka tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua heidän yksilölliset ominaispiirteensä huomioon ottaen. Päämääränä on persoonallisuudeltaan ja elämäntavoiltaan tasapainoinen, vastuuntuntoinen, aktiivinen sekä itsenäisesti ajatteleva paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteisön jäsen.

Yleisten kasvatustavoitteiden lisäksi jokaiselle ikäkaudelle on määritelty ikäkausikohtaiset kasvatustavoitteet. Ne kertovat, miten kasvatustavoitteet näkyvät kyseisessä ikäkaudessa, ja kuvaavat sen tavoitetason, joka ikäkauden aikana pyritään saavuttamaan. Akelan tehtävänä on tutustua kasvatustavoitteisiin pystyäkseen rakentamaan sudenpentujen partiopolun niiden viitoittamalla tiellä.

Partiopolun alussa opitaan monenlaisia taitoja itsestä, muista ja maailmasta. Tiivistetysti sudenpentuikäkauden tavoitteena on, että sudenpentu oppii monipuolisen tekemisen kautta ja aikuisen johtamana toimimaan ryhmässä ja sen eduksi. Sudenpennut saavat siis harjoitella ja oppia itse tekemällä mutta turvallisen aikuisen valvonnassa.

Koska ohjelma on rakennettu muun muassa kasvatustavoitteiden pohjalta, monet aktiviteetit ohjaavat tavoitteiden saavuttamiseen. Sudenpentujen aktiviteettikokonaisuudet eli jäljet on jaettu kasvatustavoitteiden mukaisesti neljään osioon: suhde itseen, suhde toisiin, suhde yhteiskuntaan ja suhde luontoon. Jokaisen toimintavuoden aikana tulisi tehdä vähintään yksi jälki jokaisesta osiosta. Akelan tehtävänä on siis huolehtia, että aktiviteettien ja muun toiminnan avulla sudenpennut saavat mahdollisuuden kasvatustavoitteiden saavuttamiseen.

Lisää kasvatustavoitteista löydät Partiokasvatus-sivulta.

Ikäkausikohtaiset kasvatustavoitteet tiivistettynä

Ikäkausikohtaiset kasvatustavoitteet kertovat, mitä yleiset kasvatustavoitteet ovat kussakin ikäkaudessa. Ne siis kuvaavat sen tavoitetason, joka pyritään tavoittamaan sudenpentuikäkauden päättyessä. Ikäkausikohtaiset kasvatustavoitteet viitoittavat polkua miten edetään, jotta kullekin ikäkaudelle tyypilliset kasvatustavoitteet toteutuvat jatkumona. Ne kuvaavat sudenentuikäkauden  kasvuhaasteen ja sen, mitä partio voi tähän tarjota. Kasvatustavoitteet ovat toimineet partio-ohjelman kehittämisen perustana. Osa kasvatustavoitteissa toteutuu tietyissä aktiviteeteissa, toiset puolestaan näkyvät kokonaisvaltaisemmissa ratkaisuissa, kuten esimerkiksi yleisemmissä toimintatavoissa, kuten ryhmässä toimimisen tai erilaisissa ympäristöissä toimimisen avulla.

Suhde itseen

Suhde toiseen

Suhde yhteiskuntaan

Suhde ympäristöön