Nämä ovat Partio-ohjelman testiverkkosivut. Oikeat sivut löydät osoitteesta partio-ohjelma.fi.

Samoajien ohjelma

Partio-ohjelma samoajissa

Ohjelman rakenne

Samoajaohjelma kestää kolme vuotta. Se koostuu taskuista ja näiden sisällä olevista aktiviteeteista. Aktiviteeteista osa on pakollisia ja osa vapaavalintaisia. Aktiviteettien pituudet vaihtelevat alle tunnin mittaisista nopeista tuokioista jopa puolen vuoden tai vuoden mittaisiin hankkeisiin tai projekteihin.

Kolmen samoajavuoden rakenne:

  1. samoajavuosi
  • Siirtymä tarpojista samoajaksi
  • Tervetuloa samoajaksi-tasku
  • Ryhmänohjaajakoulutus-tasku ja siihen kuuluva johtamisharjoittelu
  • Mahdollisuuksien mukaan Samoajatapahtuma- ja/tai Partiotaitokilpailut-tasku
  • Mahdollisuuksien mukaan aktiviteetteja muista taskuista
  • Vuosi päättyy evästaukoon
  1. samoajavuosi
  • Vähintään 1 vapaavalintainen aktiviteetti jokaisesta 15 taskusta
  • Samoajatapahtuma- ja/tai Partiotaitokilpailut-tasku
  • Vuosi päättyy evästaukoon
  1. samoajavuosi
  • Vähintään 1 vapaavalintainen aktiviteetti jokaisesta 15 taskusta
  • Samoajatapahtuma- ja/tai Partiotaitokilpailut-tasku
  • Vuosi päättyy evästaukoon ja siirtymään samoajasta vaeltajaksi tai samoajaikäkauden päätösretkeen (jos varsinainen siirtymä tehdään vasta vaeltajissa)

Samoajaikäkausi alkaa siirtymästä tarpojista samoajiin. Tehtyään Tervetuloa samoajaksi -taskun ja annettuaan samoajalupauksen samoaja saa hihaansa ikäkauden tunnusmerkin. Samoajaohjelman päätösmerkki on liljaleijona. Saadakseen päätösmerkin, samoajan on pitänyt tehdä kaikki 5 pakollista taskua (meripartiolaisilla myös Försti) sekä jokaisesta 15:sta muusta taskusta vähintään yhden aktiviteetin kustakin.Samoajaikäkausi päättyy siirtymään samoajista vaeltajiin.

Kun toimintavuosi vaihtuu toiseen, samoajavartio pitää evästauon. Evästauolla arvioidaan mennyttä toimintavuotta ja ideoidaan seuraavaa. Evästauko on tärkeä osa suunnittelun ja ajanhallinnan oppimista, jota samoajat harjoittelevat ohjelmassaan. Evästauon aikana on myös tarkoitus arvioida opittuja asioita. Luotsin tehtävänä on tehdä samoajille näkyväksi, mitä taitoja ja asioita he ovat partiossa oppineet.

Samoajaryhmän omien kokoontumisten ja retkien lisäksi lippukunta tai alue voi järjestää samoajille omia leiriä ja retkiä. Piiri järjestää vuosittain samoajien piiritapahtuman sekä partiotaitokilpailut. Valtakunnallinen samoajatapahtuma järjestetään joka kolmas vuosi. Lisäksi samoajat voivat osallistua valtakunnallisille suurleireille ja valtakunnallisiin partiotaitokilpailuihin.

Aktiviteetit

Pakolliset taskut

Pakollisia taskuja eli aktiviteettikokonaisuuksia on viisi:

  • Tervetuloa samoajaksi
  • Ryhmänohjaajakoulutus
  • Samoajatapahtuma
  • Partiotaitokilpailut
  • Siirtymät ja evästauot
  • Försti (meripartiolaisille)

Näistä taskuista tehdään kaikki aktiviteetit. Tervetuloa samoajaksi- ja Ryhmänohjaajakoulutus-taskut tehdään ensimmäisenä samoajavuonna. Samoajatapahtuma- ja Partiotaitokilpailut-taskut voidaan tehdä minä tahansa samoajavuonna tai jopa useampaan kertaan samoajaikäkauden aikana. Siirtymät ja evästauot -tasku jakaantuu kolmelle samoajavuodelle. Samoajaikäisille meripartiolaisille on oma pakollinen tasku, jonka nimi on Försti.

Teemataskut

Teemataskuja samoajaohjelmassa on 15. Jokainen tasku sisältää useita aktiviteetteja. Samoajat tekevät vuoden aikana jokaisesta taskusta vähintään yhden aktiviteetin. Kunkin vuoden aikana tehdään siis vähintään 15 valinnaista aktiviteettia, joissa tehtävien pituudet vaihtelevat alle tunnin mittaisista nopeista tuokioista jopa puolen vuoden tai vuoden mittaisiin hankkeisiin tai projekteihin. Aktiviteetin valinnan samoajat tekevät itse, mutta luotsin on hyvä olla ohjaamassa samoajien valintoja.

Teemataskuja ovat:

  • Arki hallussa
  • Isona pienemmälle
  • Laatua elämään
  • Lähdetään retkelle
  • Maailmankatsomus
  • Meidän juttu
  • Meidän luontomme
  • Minä itse
  • Minä ja muut
  • Osana yhteiskuntaa
  • Samoaja kouluttautuu
  • Tehdään leiri
  • Tekoja pallomme hyväksi
  • Toimin lippukunnassa
  • Vaeltamaan

Ensimmäisenä vuonna aktiviteetteja voidaan tehdä vähemmän, sillä Tervetuloa samoajaksi ja Ryhmänohjaajakoulutus -taskut vievät paljon aikaa. Jokaisen aktiviteetin yhteydessä on annettu erilaisia ideoita toteuttaa aktiviteetti. Joidenkin aktiviteettien kohdalla yhden toteutusvinkin tekeminen riittää, jonkin toisen aktiviteetin kohdalla on hyvä tehdä useampi toteutusvinkki. Vartio voi valita toteutusvinkeistä itselleen mieluisimmat. Luotsin tehtävänä on varmistaa, että aktiviteetin ja taskun tavoitteet tulevat kolmen vuoden aikana täytetyiksi. Lisäksi luotsi huolehtii siitä, että samoajien toiminta on mielekästä ja partiomaista. Aktiviteetit tulee toteuttaa partiomenetelmän keinoin.

Siirtymät

Tarpojasta samoajaksi

Siirtymistä tarpojasta samoajaksi kutsutaan pystytys -nimellä. Pystytys on samoajakaste, jonka päätarkoitus on jättää taakse vanha ikäkausi ja liittyä olemassa olevaan samoajavartioon, jatkaa yhdessä vanhan tarpojavartion kanssa samoajiksi tai perustaa kokonaan uusi vartio. Samoaja tiedostaa siirtymän avulla kuuluvansa uuteen ikäkauteen ja innostuu siitä.

Pystytys on hyvä järjestää heti ensimmäisellä samoajaretkellä tai jo tarpojaikäkauden viimeisellä retkellä. Jotkut lippukunnat voivat pitää uusia samoajia jännityksessä ja järjestää pystytyksen vasta myöhäissyksyn ensipakkasilla.

Siirtymän voi toteuttaa monella eri tavalla. Kukin lippukunta voi luoda omat perinteensä. Pystytykseen kannattaa yhdistää erilaisia ryhmäyttäviä aktiviteetteja. Lisätietoa ja vinkkejä siirtymän järjestämiseen löytyy Siirtymät ja evästauot -taskusta.

Jos uudet samoajat siirtyvät osaksi olemassa olevaa samoajavartiota, luotsi voi käyttää apuna samoajavartion johtajaa ideoinnissa ja järjestelyissä. Jos uudet samoajat liitetään samoajien putkivartioon, kannattaa siirtymä järjestää siten, että myös vanhemmat samoajat ovat paikalla ja osallistuvat ainakin osittain siirtymään. Näin putkivartio pääsee ryhmäytymään heti alusta alkaen. Jos samoajat toimivat enemmän omissa ryhmissään eivätkä putkivartiona, voi vanhempien samoajaryhmien samoajia pyytää järjestämään siirtymäriitti yhdessä luotsin kanssa.

Samoajasta vaeltajaksi

Kun samoajaohjelma päättyy, on samoajavartion hyvä järjestää oma päätösretki, jossa muistellaan parhaita kokemuksia. Päätösretki voi olla myös samoajien ohjelman huipennus, mieleenpainuva reissu tai projekti. Ennen siirtymistä vaeltajiin on jo hyvä puhua yhdessä luotsin kanssa tulevasta ikäkaudesta ja sen luonteesta. Etenkin vaeltajaohjelman aloitukseen liittyvästä tervetuloa-tilaisuudesta on hyvä mainita. Myös Suomi-projektin alustava suunnittelu kannattaa aloittaa jo samoajaikäkauden puolella . Vaeltajavartion luotsin on sopivaa käydä tervehtimässä samoajia lyhyesti, vaikkapa päätösretken aikana.

Vaeltajaluotsi ja samoajaluotsi vastaavat siirtymän järjestelyistä ja toteutuksesta. Vinkkejä siirtymän toteuttamiseen löytyy samoajien Siirtymät ja evästauot -taskusta tai vaeltajien ohjelmasta.

Samoaja-vaeltaja -siirtymässä vanhemmat vaeltajat voivat olla mukana järjestämässä siirtymää yhdessä luotsin kanssa tai he voivat osallistua siirtymään, jolloin eri-ikäiset vaeltajat ryhmäytyvät ehkä helpommin yhdeksi vaeltajaikäkaudeksi.

Siirtymän merkitys

Siirtymän konkreettinen tavoite on tarjota luonteva tapa siirtyä edellisestä ikäkaudesta seuraavaan. Siirtymävaiheessa moni asia muuttuu nuoren partiolaisen harrastuksessa:

  • jokaisella ikäkaudella on omat ikäkausikohtaiset kasvatustavoitteensa, joten ohjelman luonne muuttuu hieman huomioiden nuoren kasvun
  • ohjelman rakenne muuttuu
  • vartion rakenne muuttuu
  • oman vartion johtaja on vertaisjohtaja
  • vastuunottoa, johtamista ja toisista huolehtimista harjoitellaan johtamisharjoituksissa

Evästauko

Evästauko on jokaisen toimintavuoden lopussa tapahtuva arviointihetki, jossa samoajavartio pysähtyy yhdessä luotsin kanssa pohtimaan kulunutta vuotta ja suunnittelemaan tulevaa. Evästauolla on tilaisuus arvioida ja oppia, mikä meni hyvin ja missä on kehitettävää. Evästauko toteutetaan rennossa ilmapiirissä ja hyvällä meiningillä. Evästauko pidetään sekä ensimmäisen, toisen että kolmannen samoajavuoden jälkeen. Halutessaan evästaukoja voi pitää myös puolivuosittain. Kolmannen samoajavuoden päätteeksi pidettävällä evästauolla katsotaan taaksepäin ja arvioidaan koko samoajaikäkautta sekä valmistaudutaan tulevaan vaeltajaikäkauteen. Lisätietoa ja vinkkejä evästauon järjestämiseksi löydät Siirtymät- ja evästauot -taskusta.

Paussit

Myös samoajaohjelmaan kuuluvat tarpojaohjelmasta tutut paussit. Paussi on toiminnallinen harjoitus, jossa samoaja pysäytetään elämään liittyvien asioiden äärelle. Sen tarkoituksena on antaa samoajalle eväitä kohti aikuisuutta. Kaikkia kasvatustavoitteita ei voida saavuttaa aktiviteettien avulla. Siksi ohjelmaan on lisätty aktiviteetin omaisia enemmän henkisiä harjoitteita, pausseja, joita tehdään säännöllisesti. Paussi voi tukea kokoontumisessa käsiteltyä aihetta tai olla itsenäinen harjoitus. Pausseja ei välttämättä pidetä jokaisessa samoajakokouksessa.

Paussien aihealueita on seuraavat:

  1. Hengelliset
  2. Itsetunto – minä ja muut – erilaisuus – ennakkoluulot
  3. Kaverit ja kiusaaminen
  4. Luonto ja ympäristö
  5. Päihteet
  6. Seksi ja seurustelu
  7. Omat tunteet
  8. Tutustuminen – ryhmäytyminen – luottamus – yhteistoiminta
  9. Vuorovaikutustaidot – kuunteleminen ja oma mielipide
  10. Yksinäisyys ja pelot
  11. Partion arvot ja omat arvot – arvovalinnat
  12. Yhteiskunta
  13. Muut

Retket

Retket kuuluvat olennaisena osana samoajaohjelmaan. Niitä tehdään, jotta samoajat saavat aikaa toimia oman ikäkautensa partiolaisten kanssa. Retket parantavat usein ryhmähenkeä ja myös useat aktiviteetit on helpointa toteuttaa retkiolosuhteissa. Retket voidaan järjestää oman samoajavartion kesken, useamman samoajaryhmän kanssa tai alueellisesti. Samoajat suunnittelevat ja järjestävät retken yhdessä luotsin kanssa. Luotsin tehtävänä on kannustaa samoajia retkeilemään sekä auttaa heitä retkeen liittyvissä käytännön järjestelyissä.

Samoajien ohjelmatapahtumat

Piiritapahtumat

Piiri järjestää vuosittain samoajille suunnatun tapahtuman. Se voi olla päivätapahtuma, viikonloppuretki tai leiri. Piirin samoajatapahtumien tärkein merkitys on laajentaa samoajien näkökulmaa lippukunnan ulkopuolelle ja antaa mahdollisuuksia verkostoitumiseen. Piirin tapahtumissa samoajille voidaan tarjota sellaista ohjelmaa, joka on lippukunnassa haastavaa toteuttaa. Samoajien pakollisiin taskuihin kuuluu osallistuminen samoajatapahtumaan. Näin varmistetaan kaikille kokemus oman piirin tarjoamasta samoajatoiminnasta.

Partiotaitokilpailut

Piiri järjestää vuosittain vähintään yhden partiotaitokilpailun. Pt-kisa voi olla päiväkisa tai kestää yön yli. Lisäksi keskusjärjestö järjestää vuosittain syys- ja talvikilpailut. Partiotaitokisoissa samoajat pääsevät toimimaan vartiona, testaamaan partiossa oppimiaan taitoja sekä tutustumaan toimintaan lippukunnan ulkopuolella. Osallistuminen pt-kisoihin kuuluu samoajien pakollisiin taskuihin. Näin varmistetaan kaikille kokemus kilpailutoiminnasta.

Explo

Valtakunnallinen samoajatapahtuma Explo järjestetään joka kolmas vuosi. Tapahtumassa samoajilla on tilaisuus vahvistaa oman vartionsa yhteishenkeä ja samalla luoda uusia ystävyyssuhteita eri puolille maata.

Lippukuntaleirit

Samoajat ovat merkittävässä osassa lippukuntaleirien suunnittelussa ja toteutuksessa. Samoajien taskuista löytyy useita aktiviteetteja, joihin lippukunnan kesä- ja talvileirit sopivat mainiosti. Samoajat voivat osallistua leirin toteutukseen esimerkiksi rakentamalla leiriä, suunnittelemalla osan leiriohjelmasta tai vastaamalla muonituksesta tai muusta leirin osa-alueesta. Lippukuntaleireillä samoaja saa vastuuta ja oppii tarttumaan toimeen. Samoaja oppii organisoimaan ja saa käyttää luovuuttaan. Lippukuntaleireillä tulee olla myös omaa ohjelmaa samoajille. Vaikka samoajat ovat usein pesteissä, voi omaa ohjelmaa olla esimerkiksi iltaisin nuorempien partiolaisten mentyä nukkumaan.

Suuremmat leirit

Partiopiirit järjestävät omia piirin leirejä toimintakalenteriensa mukaisesti. Leirille osallistuminen on osa samoajan ohjelmaa ja siihen voi kuulua myös leirin järjestelytehtäviä. Leirien ohjelma on usein järjestetty niin, että samoajat osallistuvat osan ajasta oman ikäkautensa aktiviteetteihin ja ovat osan ajasta pestissä esimerkiksi muonituksessa tai nuorempien ikäkausien ohjelmassa.

Finnjamboree eli keskusjärjestön suurleiri järjestetään joka kuudes vuosi. Tästä johtuen jokaisella partiolaisella ei ole mahdollisuutta osallistua finnjamboreelle samoajana. Leirillä samoaja saa kokemuksen isompaan organisaatioon kuulumisesta ja suurleirillä mukana olemisesta. Piirileirien tapaan finnjamboreelle osallistuminen on osa samoajan ohjelmaa ja siihen voi kuulua myös leirin järjestelytehtäviä. Leirillä voi tavata muita partiolaisia eri puolilta Suomea ja maailmaa.

Kansainvälisiä leirejä ovat neljän vuoden välein järjestettävät maailmanlaajuiset jamboreet sekä eri maiden järjestämät omat leirit. Jokaisella leirillä on omat ikärajansa leiriläisille ja palveluleiriläisille. Leireistä saa tietoa mm. Partio-lehdestä ja partiojärjestöjen sivuilta. Keskusjärjestö järjestää vuosittain matkan jollekin kansainväliselle leirille.

JOTA ja JOTI

JOTA (Jamboree On The Air) ja JOTI (Jamboree On The Internet) järjestetään vuosittain lokakuun kolmantena viikonloppuna. Tällöin partiolaiset ympäri maailmaa kokoontuvat radioiden ja Internetin välityksellä vaihtamaan kuulumisia ja tutustumaan muiden maiden partiolaisiin. Tapahtumiin osallistumisesta voi saada tapahtumamerkin.

JOTA ja JOTI voidaan järjestää osana lippukuntaretkeä tai samoajavartion retkeä, jos paikalle saadaan asianmukaiset varusteet. Samoajat voivat käyttää radiota tai tietokonetta omista kodeistaan käsin, mutta yhdessä on aina mukavampaa. JOTA:n osallistuminen vaatii radioamatöörien apua, sillä radiotaajuuksien käyttö on Suomessa säänneltyä. Suomen Radioamatööriliitto SRAL auttaa mielellään!

Tapahtumiin kuuluu lisäksi useita erilaisia partioaktiviteetteja, joissa hyödynnetään yhteyksiä. Aktiviteetteja tarjotaan muun muassa WOSM:n virallisilla sivuilla www.scout.org. Monet lippukunnat ja piirit järjestävät JOTA ja JOTI -tapahtumia, joihin voi mennä tutustumaan toimintaan.

JOTT – Jamboree On The Trail

Jamboree On The Trail, Jamboree poluilla, on JOTAn ja JOTIn tapaan maailmanlaajuinen, vuosittain järjestettävä partiotapahtuma. Sen tarkoitus on saada partiolaisia metsiin, poluille ja teille kansainvälisessä hengessä. Tapahtumaan voidaan osallistua monin eri tavoin, ja jokainen osallistuva ryhmä saa itse valita tapansa. Kaikki vaeltavat kuitenkin samaan suuntaan: partiotoiminnalla kohti parempaa tulevaisuutta! Kulkea voidaan valmiilla luontopolulla, metsässä, tuntemattomilla teillä tai missä tahansa muualla.

Samoajavartio voi esimerkiksi järjestää retkeilytempauksen nuoremmille partiolaisille kolon tai kämpän läheisyydessä. Samoajat voivat itse ottaa osaa JOTTiin tekemällä vaelluksen vähän kauemmaksi tai tutustuen oman kotiseutunsa ympäristöön. Samoajat voivat myös yhdistää nahkaliljan tekemisen JOTTiin, tai he voivat vaikkapa kunnostaa lähiseudun luontopolun. JOTTiin voidaan osallistua myös koko lippukunnan voimin. Tapahtumaan osallistumisesta on mahdollista saada tapahtumamerkki.

Explorer Belt

Explorer Belt eli EB on 200 kilometrin vaellus, joka taitetaan kymmenessä päivässä tutun tai ennalta tuntemattoman partiokaverin kanssa vieraassa maassa. Matkakohde on eri joka vuosi, ja matkailijoiksi valitaan 16–25-vuotiaita partiolaisia. Tarkoituksena on tutustua kohdemaan kulttuuriin normaalista turistimatkasta eroavin keinoin. Osallistujilla on käytettävissään vain rajattu määrä rahaa, ja kaikki varusteet kannetaan matkan aikana mukana. Niinpä osallistujat pääsevätkin käyttämään kekseliäisyyttä pohtiessaan seuraavaa yö- tai ruokapaikkaa. Vaelluksen aikana tehdään myös pieniä projekteja.

Vaelluksen jälkeen alkaa vaellusparien tuomarointi, joka kestää noin viisi päivää. Tuomaroinnin jälkeen seuraa EB-vyömerkkien ja -vöiden jakotilaisuus. Koko porukka kiertelee yhdessä kohdemaassa vähintään tuomaroinnin ajan tai jopa pari viikkoa. EB:n jälkeen osallistujilla on takanaan upea vaellus, monia uusia kokemuksia kotiin vietävänä sekä monta uutta ystävää.

Roverway

Roverway on partion maailmanjärjestöjen WAGGGSin ja WOSMin yhteinen tapahtuma 16–22-vuotiaille eurooppalaisille partiolaisille. Näin ollen myös samoajat voivat osallistua kyseiseen tapahtumaan, joka järjestetään neljän vuoden välein eri maissa. Roverway alkaa usein vaelluksella, jonka jälkeen osallistujat kokoontuvat yhteiselle leirille. Tapahtumassa ovat vahvasti esillä partion kansainvälisyys, eri maiden partiotavat ja elämykset.

Maailmanjamboree

Maailmanjamboree on suuri maailmanlaajuinen leiri, jonka WOSM järjestää joka neljäs vuosi eri maassa. Leirille voivat osallistua kaikki yli 14-vuotiaat partiolaiset. Yli 18-vuotiaat osallistuvat leirille palvelutehtävissä. Maailmanjamboreen aikana on mahdollisuus osallistua erilaisiin aktiviteetteihin, kokea hienoja elämyksiä ja tutustua uusiin, kansainvälisiin ystäviin.

Muistelemispäivä

Muistelemispäivänä juhlitaan partioystävyyttä, lisätään tietoisuutta maailman epäoikeudenmukaisuudesta ja kerätään varoja köyhempien maiden partiotoimintaa varten. Muistelemispäivää vietetään 22.2. joka vuosi. Muistelemispäivä on partioliikkeen perustajan Lordi Robert Baden-Powellin ja hänen puolisonsa Lady Olave Baden-Powellin, partiotyttöjen ylijohtajan, yhteinen syntymäpäivä.

WAGGGS tarjoaa joka vuodelle teeman ja teemaan liittyviä aktiviteetteja, joita muistelemispäivään osallistuva samoaja ryhmä voi toteuttaa.

Kaukoretkimerkit

Kaukoretkimerkit on tarkoitettu samoajille ja heitä vanhemmille partiolaisille. Merkkejä ovat karhunhammas, kultainen ruori ja majavanhäntä. Kaukoretkimerkkien tavoitteena on tehdä ennalta valmisteltu raportoitava vaellus jolla tehdään harrastustutkimus. Karhunhammas tehdään vaeltaen, Kultainen ruori purjehtien ja Majavanhäntä meloen. Hyväksytystä suorituksesta partiolainen saa paitaansa kiinnitettäväksi karhunhammas-, kultainen ruori- tai majavanhäntämerkin.

Liljat

Liljat ovat aktiviteetteja, joissa tehdään jotakin asiaa tietty aika tai matka. Ne koettelevat usein tekijänsä kärsivällisyyttä. Aktiviteetti voidaan tehdä samoajavartiossa, mutta kyseessä on yksilösuoritus. Liljoissa on normaalisti kolme tasoa, jotka tehdään erikseen helpoimmasta vaikeimpaan. Liljoista tehdään yleensä selvitys suorituksen vastaanottavalle partiojohtajalle, ja hyväksytysti tehdystä liljasta saa merkin partiovyöhön kiinnitettäväksi.

Erilaisia liljoja ovat muun muassa nahkalilja, pahkalilja, luovuuslilja, dieetti- ja mykkäliljat, saunalilja ja IRC-lilja. Nahkaliljan helpoimmassa tasossa (vihreä) kävellään 40 kilometriä tai hiihdetään 60 kilometriä korkeintaan 24 tunnissa. Nahkalilja on helppo yhdistää moniin samoajien aktiviteetteihin. Pahkalilja on valvomislilja, jonka helpoimmassa tasossa valvotaan 24 tuntia. Valvomiseen voidaan yhdistää samoajien aktiviteetteja, kuten palvelutehtäviä tai käsitöitä, jotta valvominen sujuu rattoisammin. Samoajavartiot voivat keksiä liljoja myös itse. Liljoja on tehty muun muassa makuupussissa aikaa viettämällä, leikkien 24 tuntia, tehden talkoita ja nopan silmäluvun mukaan toimien.

 

Ohjelman toteuttaminen

Toiminnan suunnittelu

Vartio, vartionjohtaja ja luotsi tekevät yhdessä toimintakauden eli syksyn tai kevään toimintasuunnitelman. Suunnitelma tehdään valitsemalla samoajaohjelman taskuista aktiviteetteja, jotka kiinnostavat vartiota ja jotka halutaan toteuttaa. Toimintasuunnitelmaan sisällytetään aktiviteettien lisäksi vartion retket, lippukunnan yhteinen toiminta ja ohjelmatapahtumat, joihin vartio aikoo osallistua. Retkien ja muiden projektien suunnittelulle on myös varattava riittävästi aikaa. Toimintakaudet voivat muodostua hyvin erityyppisiksi samoajavartion valintojen mukaan.

Samoajaikäkausi on suunniteltu alkavan Tervetuloa samoajaksi ja Ryhmänohjaajakoulutus -taskuilla. Jos vartio osallistuu ROK:een ensimmäisenä syksynä, ei toimintasuunnitelmaan mahdu juurikaan muita aktiviteetteja. Mukaan kannattaa poimia muutama ryhmäyttävä ja rentouttava aktiviteetti koulutusta piristämään ja johtamisharjoittelua keventämään.

Myös toisena ja kolmantena vuonna useimmat samoajat johtavat joko tarpojavartiota tai omaa samoajavartiotaan vertaisjohtajan roolissa. Nuorempien ikäkausien johtaminen vie aikaa ja vaikuttaa samoajan mahdollisuuksiin kantaa vastuuta omassa vartiossaan. Jokaisella samoajalla on kuitenkin oltava mahdollisuus osallistua oman ikäkautensa toimintaan.

Samoajavartio valitsee itselleen vartionjohtajan, joka vastaa samoajavartion toiminnan organisoinnista toimintakauden aikana. Myös muut samoajavartion jäsenet osallistuvat vartion toiminnan toteuttamiseen, eli vartionjohtaja ei järjestä kaikkea ohjelmaa. Luotsin tehtävä on puolestaan tukea vartionjohtajaa tehtävässään. Vartionjohtajan tehtävä vie aikaa, joten tai tarpojavartionjohtajan ja samoajavartionjohtajan tehtäviä ei kannata ajoittaa yhdelle samoajalle samanaikaisesti.

Toimintasuunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan toimintakauden aikana. Suunnitelmassa kannattaa myös arvioida sen toteutumista ja aikataulua. Viimeistään toimintavuoden päättävällä evästauolla pysähdytään miettimään menneen kauden suunnitelman onnistumista.

Vartion toimintasuunnitelman ohella samoaja voi valita itselleen sopivia aktiviteetteja omien toiveidensa ja tavoitteidensa mukaan. Jotkin aktiviteetit soveltuvat myös yksin toteutettaviksi. Esimerkiksi johtamistehtäviä samoajat voivat tehdä eri aikoina, joten toimintakauden ohjelma voi vaihdella myös yksilöllisesti. Luotsin tehtävänä on tukea yksittäistä samoajaa ja esitellä hänelle erilaisia vaihtoehtoja toteuttaa partio-ohjelmaa.

Samoajakokous

Samoajien oma kokous voi olla rungoltaan esimerkiksi seuraavan kaltainen:

  1. Alkutervehdys
  • Puhutaan kuulumiset alta pois
  • Käytetään yhdessä sovittu vakioaika, noin 10–15 minuuttia
  • Tässä vaiheessa partiopolkua osataan tulla jo sovittuun aikaan paikalle
  1. Aloitusrituaali
  • Kesto 1 minuutti
  • Aina samanlainen jämerä aloitus, partiohuuto tai vastaava
  • Tämä tapa peritään aiemmilta ikäkausilta, eikä tavasta ole mitään syytä luopua
  1. Samoajanneuvosto
  • Kesto 5–15 minuuttia
  • Ilmoitusasiat ja illan ohjelma
  • Seuraavat asiat otetaan esille, jos niihin liittyy oikeasti asiaa:
    • Päätöksenteko yhdessä
    • Tarkistetaan viime kokouksen saavutukset
    • Paikallaolijat, raha-asiat ja muut tämänkaltaiset asiat
  1. Varsinainen aktiviteetti
  • Kesto riippuu aktiviteetista
  • Tehdään porukalla ennalta valmisteltu aktiviteetti
  • Valmistelijoina ovat samoajavartionjohtajan johdolla muut samoajat
  • Jos kaikki ovat samaan aikaan johtajina nuoremmissa ikäkausissa, sovitaan, miten tehtävät ja vuorot jaetaan
  1. Seuraava kokous
  • Kesto 5–10 minuuttia
  • Tarkistetaan, koska seuraavan kerran on kokous, mitä silloin tapahtuu ja kuka valmistelee mitäkin asioita
  • Asiat merkitään kalentereihin tai tehtävälistoihin, jotta ne eivät unohdu
  1. Lopetusrituaali
  • Kesto 5-20 minuuttia
  • Hiljentyminen, paussi tai muu vastaava
  • Huuto, sisaruspiiri tai vastaava

Meripartio-ohjelman toteuttaminen samoajaikäkaudessa

Meripartio-ohjelma tarjoaa samoajille mahdollisuuden oppia vesillä. Meripartiolaissamoajille on olemassa omia aktiviteetteja, joita he tekevät muun partio-ohjelman ohella. Talvikaudella toiminta keskittyy asioiden opetteluun teoriassa ja jäiden sulettua niitä päästään kokeilemaan käytännössä.

Meripartio on yksi tapa toteuttaa partiokasvatusta. Meripartion tavoitteena on yleisten partion kasvatustavoitteiden ohella kasvattaa vastuuntuntoisia merenkulkijoita, jotka liikkuvat vesillä turvallisesti ja kunnioittavat vesistöjen luontoa ja kanssaveneilijöitä.

Luotsin rooli on myös meripartiossa tärkeä. Kuten muussakin partiotoiminnassa luotsin tehtävänä on tukea samoajia. Luotsin tehtävänä on tuntea samoajat, jotta hän pystyy ohjaamaan heitä heille sopiviin tehtäviin ja koulutuksiin meripartion parissa. Luotsin haasteena on ohjata samoajat myös muiden kuin meripartioaktiviteettien pariin. Luotsin tehtävänä on auttaa samoajia aikataulun suunnittelussa ja aktiviteettien toimivassa toteuttamisessa. Luotsi voi myös ohjata samoajia tutustumaan muiden lippukuntien meripartiotoimintaan. Yhteistyön tekeminen eri lippukuntien välillä antaa erilaisia mahdollisuuksia opetella purjehtimista.

Samoajaohjelmaan kuuluu meripartiolaisille tarkoitettu oma försti-tasku, josta meripartiolaissamoajien on tarkoitus tehdä kaikki pakolliset aktiviteetit. Taskussa on myös vapaaehtoisia aktiviteetteja, joita samoajat voivat tehdä mahdollisuuksien mukaan. Tavoitteena on, että försti-taskun tehtyään samoaja pystyy toimimaan lippukuntansa veneessä osaavana ja oma-aloitteisena miehistön jäsenenä. Hän pystyy ohjaamaan nuorempia veneellä sekä toimimaan halutessaan nuoremmassa päällystössä.

Samoajaikäkauden ensimmäisenä vuonna meripartiolaisten on försti-taskun aktiviteettien lisäksi tarkoitus käydä veneenohjaajakurssi, joka on piirin järjestämä ohjelmatapahtuma. Tämä koskee erityisesti niitä meripartiolaisia, jotka haluavat jatkossa toimia lippukunnan aluksen päällystössä. Veneenohjaajakurssin suorittaminen on edellytyksenä ohjaajantodistuksen saamiselle harjoitusvesialueelle. Veneenohjaajakurssin voi suorittaa myös toisen piirin alueella. Ne meripartiolaiset, jotka haluavat toimia lippukunnan aluksen päällystössä tai kipparina, voivat suorittaa samoajaikäkauden loppupuolella förstikurssin, joka on lippukunnan järjestämä ohjelmatapahtuma. Förstikurssin tavoitteena on erityisesti lippukunnan oman koulutusaluksen hallinta ja tunteminen sekä aluksen varma käsittely.

Valtaosa meripartiotaidoista opitaan käytännössä. Meripartiosta kiinnostuneiden maasamoajien kannattaakin ottaa yhteyttä paikalliseen meripartiolippukuntaan ja pyytää päästä mukaan purjehduksille. Muutaman vuoden välein järjestetään valtakunnallinen meripartioleiri Satahanka, jossa samoaja pääsee tutustumaan meripartiolaisiin ympäri maata.

Samoajaohjelman soveltaminen

Samoajaohjelmasta on muodostunut tietynlainen paketti. Ohjelmaa rakennettaessa on tehty valintoja ja ratkaisuja, kuten erillisvartio ja viikoittaiset kokoontumiset, joiden tavoitteena on ollut ensisijaisesti nuoren oman kehitysvaiheen tukeminen. Ohjelmassa on paljon toteutusvaihtoehtoja, jotta sitä on helppo soveltaa erilaisten lippukuntien ja samoajavartioiden tarpeisiin sopivaksi. Soveltaminen on sallittua ja jopa suositeltavaa.

Kun samoajaohjelmaa toteutetaan lippukunnissa, keskeisintä on jokaisen 15–17-vuotiaan mahdollisuus omaa kasvua tukevaan ikäkautensa ohjelmaan. Samoajaikäisiä ei siis voi käyttää lippukunnassa pelkästään johtajatehtäviin ja muihin vastuuhommiin. Samoaja voi toki oman kiinnostuksensa ja lippukunnan tarpeiden mukaan toimia erilaisissa vastuutehtävissä, mutta hänellä on oltava aikuinen tuki sekä mahdollisuus myös samoajaohjelman toteuttamiseen. Samoajaohjelma sisältää johtamisharjoittelun, joten jokainen samoaja saa johtamiskokemusta. Samoajaohjelma koostuu lisäksi monista muista aktiviteeteista, jotka ovat yhtä tärkeitä. Koska partio on kasvatusjärjestö, nuoren tarpeet on laitettava lippukunnan tarpeiden edelle.

Vartion muodostaminen

Samoajaohjelmaa voidaan toteuttaa sekä pienissä että isoissa lippukunnissa. Isoissa lippukunnissa ikäkausitoimintaa kannattaa hyödyntää monipuolisesti. Pienessä lippukunnassa 15–17-vuotiaita saattaa olla vain yksi tai muutama. Näillekin samoajaikäisille täytyy antaa mahdollisuus toteuttaa oman ikäkautensa ohjelmaa, esimerkiksi yhdessä naapurikunnan lippukunnan kanssa. Ohjelmaa pyritään toteuttamaan erillisvartioissa eli tyttö- tai poikavartioissa. Samoajaohjelmaa voi toteuttaa myös sekaryhmissä, jos erillisryhmiä ei saada muodostettua. Jotkut naiseksi ja mieheksi kasvamista käsittelevät aktiviteetit saattavat kuitenkin vaatia erityishuomiota sekaryhmissä. Samoajavartio voi myös olla naapurilippukuntien kanssa yhteinen. Samoajat tapaavat samanikäisiä partiolaisia myös ohjelmatapahtumissa ja verkossa, joten erityisesti pienten lippukuntien kannattaa hyödyntää näitä aktiivisesti.

Kokoontumiset

Samoajaohjelma rakentuu viikoittaisten kokoontumisten varaan. Kaikissa lippukunnissa 15–17-vuotiaiden ei kuitenkaan ole mahdollista kokoontua viikoittain. Retket viikonloppuisin ja kesällä ovat tärkeitä uusien taitojen opettelua varten. Monenlaiset hullutkin ideat samoajavartion kokoontumispaikoista kannattaa ottaa käyttöön. Voisiko samoajavartio kokoontua vaikka koulubussissa? Samoajaluotsi on tärkeässä roolissa, jos nuoret eivät tapaa viikoittain. Luotsi tukee samoajavartiota ja toimii heidän yhdyssiteenään lippukuntaan. Luotsin kanssa samoajat voivat keskustella omasta partiopolustaan ja koota vartiolle parhaiten sopivan toimintasuunnitelman.

Vartion rakenne

Samoajaohjelmaa voidaan toteuttaa vartiossa, jossa jäsenet ovat samanikäisiä (yhtenäisvartiossa), tai vartiossa, johon tulee vuosittain mukaan nuorempia samoajia (putkivartiossa). Tässäkin soveltaminen lähtee lippukunnan perinteistä ja omasta tilanteesta. Pienessä lippukunnassa on luultavasti käytännöllistä, että kaikki samoajat ovat samassa vartiossa, vaikka olisivat eri-ikäisiä. Isossa lippukunnassa voi olla mahdollisuus esimerkiksi muodostaa tarpojavartiosta samoajavartio, jolloin vartion jäsenet tuntevat toisensa ja heillä on jo yhteistä partiotaivalta takana. Putkivartiossa vanhempi samoaja voi toimia varsin luontevasti vartionjohtajana, ja vartio toimii, vaikka osa sen jäsenistä olisikin tarpojien vartionjohtajana. Aktiviteeteille ei ole tiettyjä tekovuosia, joten koko vartio pystyy kokoamaan aktiviteeteista yhteisen toimintasuunnitelman.

Uusia jäseniä mukaan toimintaan

Samoajavartioon voi tulla mukaan missä vaiheessa tahansa. Uuden jäsenen liittyessä ryhmään ryhmä tulee ryhmäyttää uudelleen. Samoajaohjelma alkaa yhteisellä tutustumisretkellä ja vartion yhteisillä jutuilla, joten uudet samoajat on hyvä ajaa sisään ryhmään eli toteuttaa joitain alkuvaiheen ryhmäyttäviä aktiviteetteja koko vartion kanssa uudestaan. Samoin voidaan toimia myös putkivartiossa, kun siihen tulee uusia samoajia.

Lippukunnan perinteet

Samoajaohjelmassa on hyvin tilaa valinnaisuudelle ja uusille aktiviteettien toteutustavoille. Aktiviteettien toteutusvinkkejä voi ja kannattaa jakaa verkossa muillekin partio-ohjelma.fi -sivustolla. Myös lippukunnan omia perinteitä ja vahvuuksia voidaan tuoda esille ohjelman toteutuksessa. Lippukunnassa voidaan esimerkiksi sopia, että erätaitoaktiviteetteja tehdään perusohjelmaa enemmän.

Sisupartiolaiset samoajaohjelmassa

Samoajaohjelma sisältää paljon arkielämän taitojen opettelua. Ohjelmaa voi käyttää soveltaen esimerkiksi aikuisten sisupartiolaisten kanssa.

 

 

Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry

Töölönkatu 55
00250 Helsinki