Samoajat - johtaminen

Samoajaikäkauden ryhmä, toimijat ja johtaminen

Samoajavartio

Samoajat toimivat erillisryhmissä, eli tytöt ja pojat kokoontuvat omissa vartioissaan. Hyvin toimivan pienryhmän koko on 4-8 henkeä. Mikäli ikäkauden henkilömäärä lippukunnassa on liian pieni samoajavartion kokoamiseksi, voidaan vartio muodostaa myös eri-ikäisistä samoajista tai kahden tai useamman lippukunnan keskuudesta.

Samoajavartiot kokoontuvat sovitusti omiin kokouksiinsa. Kokouksia voi olla kerran viikossa, kahdessa viikossa tai kuukaudessa. Sopiva rytmi riippuu samoajista itsestään ja heidän muista pesteistään lippukunnassa. Kokouksia kannattaa pitää mahdollisimman paljon kolon ulkopuolella, jotta toiminta on mielekästä ja vaihtelevaa. Lisäksi samoajat kokoontuvat muutaman kerran toimintakaudessa ikäkausitapaamiseen, jossa ovat koolla lippukunnan tai muutaman lähilippukunnan kaikki samoajavartiot. Ikäkausitapaaminen voi olla kokous, retki tai leiri.

Samoajat harjoittelevat johtamistaitojaan osana samoajaohjelmaa toimien joko vertaisjohtajina omassa vartiossaan tai tarpojavartionjohtajina. Ei ole kuitenkaan suositeltavaa, että sama samoaja toimii samanaikaisesti useammassa tehtävässä. Johtajina toimivien tulee saada osallistua oman samoajavartionsa toimintaan. Siksi on tärkeää suunnitella samoajavartion toiminta sellaiseksi, että kaikkien jäsenten on mahdollista olla mukana.

Samoajavartion tukena on aikuinen luotsi. Samoajaluotsin tehtävä on ohjata vartionjohtajaa tehtävässään ja auttaa vartiota toteuttamaan toimintaa. Osa samoajien aktiviteeteista on sellaisia, joissa tarvitaan aikuisen asiantuntemusta ja elämänkokemusta, jotta aktiviteetit toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla.

Vartionjohtaja samoajaohjelmassa

Samoajat vuorottelevat omassa vartiossaan vertaisjohtajina. Vertaisjohtajalla tarkoitetaan johtajaa, joka kuuluu johdettaviensa kanssa samaan ikäkauteen. Vartionjohtaja vastaa vartion viikkotoiminnasta. Hän johtaa samoajavartiota vähintään puoli vuotta. Vartiolla ja vartionjohtajalla on tukenaan aikuinen johtaja, luotsi, jolla on lopullinen vastuu vartion toiminnasta kokonaisuutena.

Vartionjohtajan tehtävänä on

• vartion toiminnan suunnittelu luotsin avustuksella
• vartion kokouksien ja retkien toteuttamisen organisointi
• kouluttautuminen tehtävään
• sitoutuminen tehtävään sovituksi ajaksi
• toiminnan turvallisuudesta vastaaminen luotsin tuella
• toimiminen esimerkkinä, kaverina ja luotettuna vartiolle
• innostaa vartiotaan osallistumaan retkille, leireille ja muihin partiotapahtumiin ja osallistua niihin myös itse
• varata riittävästi aikaa vartionjohtajan tehtävän hoitamiseen
• tavata luotsia säännöllisesti
• raportoida vartion toiminnasta lippukunnan käytäntöjen mukaisesti, esim. vuosiseloste, toimintakertomus, retkiraportti

Tavoitteena on, että samoaja kasvaa vartionjohtajan tehtävässä johtajana ja saa kokemusta ryhmän johtamisesta. Lippukunnan tulee tarjota toiminnalle resurssit, kuten koulutusta, tilat, materiaalit, kalusto ja rahaa.

Vartionjohtajan tarvittavat tiedot ja taidot

Vartionjohtajalla tulee olla perustiedot ja -taidot tehtävän vastaanottaessaan. Perustiedot hän saa kaikille samoajille pakollisesta ryhmänohjaajakoulutuksesta. Osan tiedoista ja taidoista voi oppia tai niitä voi syventää johtajakauden aikana käytännön kokemuksen ja koulutuksen kautta. Kaikenlainen taitokoulutus tukee vartionjohtajan tehtävässä onnistumista. Vartionjohtajaa tukee samoajaikäkauden luotsi.

Vartionjohtajan tulee

• tuntea partiomenetelmä ja samoajan ihanteet
• tuntea samoajaohjelma
• tuntea lippukunnan organisaatio ja toimintakulttuuri
• osata suunnitella vartion toimintaa
• osata vetää partiokokous
• osata järjestää turvallinen retki ja tuntea SP:n turvallisuusohjeet
• tietää, mistä ja keneltä saa apua tehtävässään.

Vartionjohtajan saama tuki

Vartionjohtaja saa tukea omalta luotsiltaan. Samoajaluotsin tehtävänä on tukea vartionjohtajan kasvua johtajana, ohjata häntä tehtävässään tukemalla, rohkaisemalla, patistamalla ja palautetta antamalla. Luotsin tulee myös auttaa vartionjohtajaa toiminnan suunnittelussa, vaikeiden asioiden käsittelyssä ja vaativimpien ja tavallisuudesta poikkeavien aktiviteettien toteuttamisessa. Luotsin kanssa arvioidaan vartionjohtajuuden toteutumista ja voidaan asettaa uusia tavoitteita toiminnalle. Tämän voi toteuttaa esimerkiksi evästaukojen yhteydessä. Luotsin tehtävänä on varmistaa, että samoaja saa tukea myös muissa kuin samoajavartionjohtajan tehtävissä.

Vartionjohtajan valinnasta

Vartio valitsee luotsin tuella keskuudestaan vertaisjohtajan eli samoajavartionjohtajan, joka sitoutuu tehtäväänsä vähintään puoleksi vuodeksi. Samoajaohjelman alkaessa luotsi vastaa vartion toiminnasta, kunnes ensimmäinen vartionjohtaja on valittu. Vartionjohtaja voidaan valita vartiosta jo ennen kuin ryhmänohjaajakoulutus on suoritettu. Tällöin vartionjohtaja voi tarvita enemmän ohjausta tehtävässään. Luotsi on kuitenkin vartionjohtajan tukena koko johtamistehtävän ajan, vain tarvittavan tuen määrä saattaa vaihdella.

Aloittavan vartionjohtajan ohjaaminen

Luotsi voi tukea tehtävässään aloittavaa vartionjohtajaa esimerkiksi seuraavasti:

• Luotsi näyttää esimerkillään, miten samoajavartion kokous johdetaan parin kokouksen verran. Aloittava vartionjohtaja ja luotsi keskustelevat yhdessä kokouksen jälkeen, miten valmistelu, kokous jne. toteutettiin. Vj ja luotsi vaihtavat  ajatuksia opituista asioista.
• Valittu vartionjohtaja valmistelee ensimmäiset itse johtamansa kokoukset yhdessä luotsin kanssa. Luotsi antaa kannustavaa ja rakentavaa palautetta valmisteluvaiheessa ja kokouksen jälkeen.
• Muutaman kokouksen jälkeen vartionjohtaja voi vielä käydä luotsin kanssa läpi, miten hän on suunnitellut kokouksen. Kokouksen jälkeen vartionjohtaja keskustelee luotsin kanssa, miten kokoukset onnistuivat.

Luotsin rooli samoajaikäkaudessa

Luotsin rooli ja tehtävä

Samoajaa ja samoajavartiota tukee samoajaluotsi. Hän on yli 22-vuotias aikuinen, joka tuntee lippukunnan nuoret. Luotsi vastaa siitä, että ryhmän toiminta on ikäkauden kasvatustavoitteiden mukaista partiotoimintaa. Ensisijainen tehtävä on ohjata nuoren kasvua partion kasvatustavoitteiden mukaisesti.

Samoajat tarvitsevat luotsia erityisesti vastaanottamaan kehitykseensä kuuluvan kapinan ja mahdollistamaan heille mielekästä tekemistä partiossa. Luotsin tulee olla sopivasti läsnä ja osata kuunnella nuoria. Hän on samoajavartiolleen vuoroin valmentaja, haastaja, olkapää, linjatuomari ja kannustaja. Toiminnan järjestämisestä vastaa vartionjohtaja(t) ja luotsin tuleekin antaa nuorille tilaa toteuttaa omia suunnitelmiaan. Luotsin tehtävänä on myös haastaa samoajavartiota toimimaan uusilla ja erilaisilla tavoilla. Samoajaikäiset valitsevat helposti tutun ja turvallisen tavan toimia. Luotsin tehtävänä on rohkaista heitä haastamaan itseään partio-ohjelman sisällä esimerkiksi antamalla vinkkejä aktiviteettien uudenlaisiin toteutustapoihin.

Luotsi osallistuu vartion toimintaan tarvittaessa, mutta hän ei johda samoajavartiota. Tarvittavan tuen määrä riippuu samoajavartiosta ja sen johtajasta. Luotsin pitää tuntea johtamansa ryhmä ja sen jäsenet. Hän ohjaa vartiota ja tukee vartionjohtajaa pestissään. Luotsi voi toimia vartionjohtajalle idea- ja resurssipankkina sekä tukea hyvin konkreettisesti vartion toimintaa. Luotsin on oltava vahvasti läsnä, jotta hän voi olla avuksi silloin, kun kaikki ei menekään ihan suunnitelmien mukaan. Luotsi on vastuussa vartion toiminnasta, vaikkei hän osallistukaan säännöllisesti viikkotoimintaan. Luotsin tehtävänä on suunnitella  vartion toimintaa pitkäjänteisesti.

Luotsin toimii samoajavartion ja lippukunnan sekä alueen välisenä linkkinä ja yhteyshenkilönä. Samoajaluotsin vastuulla on ryhmänohjaajakoulutuksen (ROK) järjestäminen sekä auttaa ikäkausien välisessä yhteistyössä esimerkiksi johtamisharjoitteluun liittyen. Jos lippukunnassa toimii useampi samoajaryhmä, kannattaa eri ryhmien luotsien tavata säännöllisesti esimerkiksi yhteisen toiminnan suunnittelemiseksi tai mahdollisten ongelmien ratkomiseksi. Luotsin tehtävänä on auttaa samoajia järjestämään yhteistä ohjelmaa muiden lippukuntien samoajien kanssa. Luotsi toimii myös yhdyshenkilönä vartion jäsenten vanhempien ja lippukunnan välillä. On muistettava, että samoajaikäinen partiolainen tarvitsee vielä kotijoukkojen tukea. Luotsin tehtävänä on olla samoajan kotiin yhteydessä ja kertoa siitä toiminnasta ja tehtävästä, johon samoaja on sitoutunut.

Luotsin pestin tavoitteena on tarjota samoajille monipuolista ja turvallista toimintaa toteuttaen ikäkauden kasvatustavoitteiden mukaista samoajaohjelmaa. Lisäksi pestin tavoitteena on mahdollistaa vartionjohtajan kehittyminen johtajuudessa hänen ikä- ja kehitystasoonsa nähden sopivasti. Luotsin velvollisuutena on huolehtia kasvatustavoitteiden toteutumisesta ikäkaudessa partiomenetelmän keinoin. Luotsi toimii positiivisena aikuisen mallina nuorelle.

Sama johtaja voi resurssiensa mukaan toimia luotsina useammassa samoajaryhmässä tai vastata myös koko samoajaikäkauden toiminnasta. Pienessä lippukunnassa sama johtaja voi toimia luotsina esimerkiksi sekä tarpojille että samoajille. Luotsi voi saada vertaistukea tehtäväänsä alueen tai piirin muilta samoajaluotseilta oman lippukuntansa luotsien lisäksi.

Luotsin tehtävänä on

• vastata vartion toiminnasta, mutta ei johtaa vartiota
• suunnitella vartion toimintaa yhdessä vartion kanssa
• osallistua vartion toimintaan tarvittaessa, mutta ei aina
• tukea vartionjohtajaa, auttaa vaikeampien aktiviteettien toteuttamisessa
• toimia ideapankkina
• haastaa samoajavartiota toiminnallisiin ohjelman toteutusmenetelmiin
• tuntea partio-ohjelma ja partiomenetelmä
• huolehtia kasvatustavoitteiden toteutumisesta ikäkaudessa
• toimia yhteistyössä muiden lippukunnan ja alueen samoajaluotsien kanssa
• toimia yhteistyössä tarpojaluotsin tai seikkailijajoukkueen aikuisen sammon kanssa (johtamisharjoittelu)
• ylläpitää yhteyttä samoajien koteihin.

Tarkempaa tietoa luotsin tehtävästä löytyy jokaisen aktiviteetin yhteydestä.

Edellytykset luotsin pestiin

Ajallisesti pesti vaatii kahdenkeskisiä tapaamisia vartionjohtajan kanssa 1–2 kertaa kuukaudessa tilanteen mukaan. Uuden vartionjohtajan aloittaessa toimintaansa on varauduttava tiiviimpään yhteydenpitoon. Luotsi osallistuu samoajavartion retkille tai kokouksiin silloin, kun esimerkiksi ohjelman toteuttaminen vaatii aikuisen taitotietoa tai samoajat tarvitsevat enemmän aikuisen tukea. Joku samoajavartio saattaa tarvita luotsin jatkuvampaa läsnäoloa kokouksissa.

Luotsin tulee tuntea partio-ohjelma sekä partiomenetelmä ja sen soveltaminen ikäkaudessa. Hänellä tulee olla kokemusta nuorten kanssa toimimisesta. Pestissä tärkeitä asioita ovat elämänkokemus ja sosiaaliset taidot. Luotsina voi toimia aikuisena partioon tullut johtaja, mutta pesti vaatii kokonaisvaltaista käsitystä partiotoiminnasta.

Ihanteellisessa tilanteessa luotsin pesti kestää koko vartion toiminnan ajan. Jos luotsi vaihtuu vartion toiminnan aikana, on vaihdos toteutettava niin, että edellinen luotsi lopettaa vasta, kun seuraava on aloittanut pestissään ja tullut vartiolle tutuksi. Vartionjohtaja ja luotsi eivät voi vaihtua yhtä aikaa. Luotsin luopuessa pestistään hänen tulee perehdyttää ja tukea seuraavaa luotsin tehtävässä toimivaa aikuista.

Samoajaluotsin koulutus

Samoajaluotsin koulutus on Luotsikoulutus, jota järjestää partiopiirit. Koulutus on suunniteltu tukemaan erityisesti pestissä aloittelevia luotseja, mutta se tarjoaa tukea myös pidempään pestissä toimineille. Luotsikoulutus on jatkokoulutusta, jonka pohjavaatimuksena on partiojohtajan peruskoulutus. Luotsin pestin sisällön vuoksi koulutusta suositellaan yli 22-vuotiaille.

Koulutuksen käynyt luotsi osaa tukea ja ohjata nuoria, järjestää samoajaohjelmaa sekä tuntee luotsin vastuun partiokasvatuksen toteuttajana ja nuorten kasvun tukena. Koulutettu luotsi osaa järjestää ryhmänohjaajakoulutuksen (ROK) ja tehdä yhteistyötä muiden luotsien kanssa. Koulutuksen järjestämistavat vaihtelevat, mutta yleisin tapa on yhden päivän kestävä koulutus, johon voi liittyä ennakko- tai jälkitehtäviä. Tarkemmat tiedot saat omasta partiopiiristäsi.

Ikäkausivastaava, vastaava luotsi

Kun luotseja on useita, he valitsevat keskuudestaan vastaavan luotsin eli ikäkausivastaavan. Lippukunnan koosta riippuen ikäkausivastaavia voi olla joka ikäkaudella omansa, tai yhdellä ikäkausivastaavalla voi olla vastuullaan useampia ikäkausia. Siinä missä luotsit ovat nuoria varten, ovat ikäkausivastaavat muita luotseja ja lippukuntaa varten. Ikäkausivastaavalla on kokonaisnäkemys ikäkauden/ikäkausien tilanteesta ja siitä, mihin toimintaa ollaan kehittämässä. Hänen tehtävänään on toimia tiedonvälittäjänä luotsien ja ikäkausijohtajien välillä sekä lippukunnan hallituksen ja ikäkausitoimintaa järjestävien aikuisten välillä.

Ikäkausivastaavan koulutus

Ikäkausivastaavan koulutus on tarkoitettu ikäkausivastaavan tehtävissä aloittaville ja toimiville sekä partio-ohjelmasta kiinnostuneille. Se on jatkokoulutusta, minkä pohjavaatimuksena on partiojohtajan peruskoulutus. Suositeltavia pohjakoulutuksia ovat myös akelan, sammon tai luotsin koulutus.

Koulutus on suunniteltu yli 22-vuotiaille. Koulutuksessa käsitellään laadukkaan partio-ohjelman toteuttamista ja soveltamista lippukunnassa sekä ryhmien johtajien tukemista. Koulutuksen käynyt ikäkausivastaava osaa suunnitella sekä yksittäisen ikäkauden että ikäkausien välistä toimintaa ja alueellista yhteistyötä, tukea aikuisia pesteissään sekä suunnitella johtajaresursseja pitkällä aikavälillä.